Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuljetettavien määrä romahti 300 lapsella eikä raha liiku kassaan – koulukuljetusten loppuminen ajoi yrittäjät ahdinkoon:  ”Liikevaihto on romahtanut”

Viikon sisällä loppuivat koulukuljetukset ja sen myötä tulot. Karun todellisuuden kertoo yrittäjä Toni Saarimäki . Kangasalalaisen Tonin Taksi & Bussi oy:n pääasiakkaita ovat kunnat ja kaupungit. Yhdeksästä autosta viisi on ollut koulukuljetuksissa Kangasalla ja Pälkäneellä. Kolme autoa oli torstaina aamupäivällä ajossa, joista kaksi on Tampereen aluetaksin välityksessä. Ajossa olo ei tarkoita välttämättä kassavirtaa. – Taksimarkkina on aivan kuollut, sanoo Saarimäki. Kangasalan kaupungin liikennesuunnittelijan Tuomas Kähkösen mukaan tammikuussa 330 koululaista käytti taksia koulukuljetuksissa. Nyt määrä on supistunut 33 oppilaaseen, kun koululaiset ovat kotona etäopetuksessa. Suurimman osan koululaisajoista Kangasalla hoitaa viisi yritystä. Koululaiskuljetusten päättyminen merkitsi, että kuntaa ei pysty laskuttamaan. Sopimuksen mukaan laskua ei voi lähettää, jos ei ole kuljetusta. – Liikevaihto on romahtanut. Puhutaan kymmenien tuhansien euron liikevaihdon laskusta viikossa, sanoo Saarimäki. Osa yhtiön työntekijöistä on lomautettu. Lisäksi osa-aikaiset kuljettajat, joista moni eläkeiässä, ovat kotona. Neljä yhtiön autoa on varusteltu nyt niin, että niillä voidaan hoitaa potilaskuljetuksia. Autoihin voidaan sijoittaa paarit. Hirmuinen huoli Kyyti on kylmää yrityksissä, toteaa Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen . Hän kuulee yrittäjien huolet. Järjestön kuuden hengen toimistossa puhelimet ovat soineet lakkaamatta. Alkuviikosta pääosa puheluista koski lomautuksia, niiden hoitamista. Keskiviikko puhelintulva keskittyi kuntasektorin kanssa operoiviin yrityksiin. – Kunnat ovat lopettaneet toimintojaan. Tilanne on monella yrittäjällä aivan katastrofaalinen. Yrittäjillä on hirmuinen huoli tulevaisuudesta, Mäkinen sanoo. Hän pitää kohtuuttomana, että kunnat jättävät kilpailutuksessa sopimuksen saaneen yrittäjän tyhjän päälle. Kunnat ovat myös ostaneet yrityksiltä esimerkiksi päiväkerhotoimintaa. Kun koululaiset ovat kotona, ei päiväkerhoon ole tulijoita. – Laskutus loppuu kerrasta, sanoo Mäkinen. Mäkinen on toiveikas, että päättäjät ymmärtävät yrittäjien hädän, ja kunnat jakaisivat riskiä yrittäjien kanssa. Tukitoimia odotetaan valtiolta Saarimäki on ollut yhteydessä Kangasalan kaupunkiin, tietäen ettei kaupunki kykene auttamaan yrittäjiä. – Miten kaupunki voisi joustaa. Joka puolella on liemessä olevia yrittäjiä. Valtiovallan tehtävä on auttaa yrittäjiä, Saarimäki sanoo ja nostaa esiin työeläkemaksujen painamisen nollaan. Kähkönen toteaa, että Kangasala ei erikseen lähde tukemaan taksiyrittäjiä, vaan odottaa mitä valtio päättää ja minkälaisia valtion tukitoimia on tulossa pienyrittäjille. Mäkinen toteaa, että nyt ollaan vasta ongelmien alkuvaiheessa. – Monella sektorilla tilanne on vaikea. Ketju on vasta alussa, Mäkinen muistuttaa. Kun yritys ei pysty laskuttamaan, ei se pysty maksamaan palkkaa eikä suorituksia toisille yrityksille. Yritykset saavat helpotuksia verojen maksujärjestelyihin. Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia. Jos yrityksellä on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voi yritys hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25. maaliskuuta alkaen. Muutokset maksujärjestelyn myöntämiseen ja sen ehtoihin tulevat voimaan lakimuutoksen myötä. Ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä. Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenisi seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. EK ehdottaa Elinkeinoelämän keskusliitto esitti torstaina maan hallitukselle hätäapupakettia estämään yritysten kaatuminen. Apua tarvitaan helpottamaan akuuttia kassakriisiä. EK:n ehdottamiin väliaikaisiin toimenpiteisiin kuuluun muun muassa Finnveran valtuuksien nosto kymmenellä miljardilla eurolla. Tilapäinen kriisipalkkatuki ehkäisemään lomautuksia ja irtisanomisia. Lomautusajan päivärahan väliaikainen siirto valtiolle. Työantajan työttömyysvakuutusmaksun tilapäinen siirto valtiolle.