Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Olli Kunnari pelasi Kreikassa, kun vaimo sairastui Suomessa masennukseen

Joulukuussa 2009 lentopalloilija Olli Kunnari joutui maistamaan ammattinsa varjopuolia. Hän pelasi Kreikassa Olympiakos SC:n joukkueessa ja perhe – Satu -vaimo, 4-vuotias Arttu -poika sekä 1,5-vuotias Ella -tytär – oli tullut hyvissä ajoin joulunviettoon Suomeen. Joulunodotus vaihtui sairauskierteeseen. Ensin Ella joutui sairaalaan viikkoja vaivanneen keuhkokuumeen vuoksi, ja pian myös Satu sairastui sydänlihastulehdukseen. Pahempaa oli kuitenkin edessä. - Kun Ellan sairaus oli vihdoin saatu selätettyä, minulla petti pää. Sairastuin masennukseen, Satu muistelee. Kunnarin perheessä olivat vitsit vähissä. Satu ei kyennyt huolehtimaan lapsista, ja Olli joutui toteamaan tilanteen voimattomana tuhansien kilometrien päässä. - Onneksi Ollilla sattui olemaan silloin valmentaja, jolta löytyi ymmärrystä. Hän päästi Ollin Suomeen, vaikka kausi oli kesken. Tuollainen suhtautuminen ei ole kaikissa kulttuureissa itsestään selvää. Olli Kunnari, 33, tuli noin viikoksi Suomeen. Sen jälkeen lapsiperheen arjesta selviämisestä kantoivat vastuuta isovanhemmat ja kodinhoitaja, joka oli käytössä kahdeksan tuntia päivässä. - Sitä oli aika voimaton olo, kun lapset pyysivät leikkimään tai ottamaan syliin, mutta en pystynyt kuin makaamaan sängyssä. - Ollin kanssa olimme puhelimitse yhteyksissä, mutta kommunikaatio oli minun puoleltani lyhytsanaista, ei kovin monipuolista. Olli tunsi itsensä varmaan aika avuttomaksi. Masennus voi olla pitkäkin piina, mutta Satu Kunnarilla lääkkeet ja terapia auttoivat melko nopeasti. Keväällä hän pääsi lapsien kanssa takaisin Kreikkaan. - Sen jälkeen elämä alkoi taas voittaa. Potilaan elämänasennekin saattoi auttaa. Satu Kunnari on peruspositiivinen, sitkeäluonteinen ihminen. - Isä on yrittäjä, ja hänellä on ”periksi ei anneta” -asenne. Ehkä olen siltä puolelta perinyt jotain. En ole tainnut sitä ikinä ääneen sanoa, mutta isä minut silloin nosti henkisesti jaloilleen. Toki myös Ollin tuki oli tärkeä. Satu Kunnari allekirjoittaa ”vastoinkäymiset vahvistavat” -kliseen. - Uskon, että jokaiselle annetaan juuri sellainen taakka, jonka hän jaksaa kantaa. Minun kuului elää läpi nuo hetket. Saimme koko perhe siitä lisää henkistä pääomaa. Sadun luonteesta kertoo se, että hän oli seuraavana syksynä valmis lähtemään miehen työn perässä taas uuteen maahan ja kulttuuriin – tällä kertaa Turkkiin. - Kävimme silloin kesällä keskusteluja, että olisiko parempi jäädä Suomeen ja hakea elämään balanssia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos miehellä on ammatillisia unelmia, niitä pitää tukea. Jos siitä periaatteesta tinkii, se voi herättää jälkeenpäin katkeruuden tunteita. Turkki ei ole maailman maista ja kulttuureista se, mihin oli helpointa mennä tuollaisessa tilanteessa – varsinkaan naisen. - Asuimme Istanbulissa, ja siellä oli paikkoja, joihin en halunnut tai uskaltanut mennä. Olen pieni vaalea nainen, ja sellainen kiinnitti miesten huomiota. Välillä kuljin huntu päässä. Oli helpompaa niin. Olli Kunnari pelasi ulkomailla kaikkiaan seitsemän vuotta. Perhe oli melkein koko ajan matkassa. Vuonna 2011 Kunnarit palasivat Suomeen ja Sastamalaan. - Olihan se helpotus. Ollin sopimukset olivat lyhyitä, seurat ja maat vaihtuivat. Elämä oli rykivää. Olin itse ulkomailla lasten kanssa aina kotona. Kun pääsin Suomeen ja takaisin työelämään, ensimmäiset kaksi vuotta menin töihin hihkuen. Vaikka ulkomailla sai hienoja kokemuksia, on elämä kotimaassa silti rikkaampaa. Perhe : Vaimo sekä 10- ja 7-vuotiaat lapset. Asuu : Sastamalassa. Ura : Pelannut Suomen pääsarjassa 2000–2004 ja 2011–2015. Nykyinen seura VaLePa. Vuosina 2004–2011 pelasi Ranskan, Puolan, Kreikan ja Turkin pääsarjoissa. Voittanut mestaruuden kolme kertaa Suomessa, kerran Kreikassa. 252 A-maaottelua. Vuoden lentopalloilija Suomessa 2014. Perhe : Vaimo sekä 2-vuotias tytär. Asuu : Koti Jyväskylässä, asuu nyt Raumalla. Ura : Pelannut SM-liigassa vuodesta 2008 lähtien seuroinaan JYP, Tappara, Pelicans ja Lukko. 254 liigaottelua. Yksi Suomen mestaruus, kaksi SM-pronssia. On pelannut myös Mestistä D-Teamissa, JYP-Akatemiassa ja KeuPassa. Jyväskyläläinen kosmetologi Anita Jaatinen nostaa joka arkiaamu kello 9.15 tyttärensä Amandan , 2,5 vuotta, polkupyörän lastenistuimeen ja polkee päiväkodin kautta töihin keskustaan. Takaisin kotiin Jaatisen perheen naiset palaavat puoli seitsemältä illalla. Perheen isä Antti Jaatinen asuu ja tekee oman työpäivänsä 300 kilometrin päässä Raumalla. Näin Jaatisten arki on rullannut elokuusta asti. Tilanne ei ole ihanteellinen, mutta Jaatiset hyväksyvät realiteetit. Ammatinvalintakysymys: Antti Jaatinen, 28, on jääkiekkoilija. Jaatinen, on pelannut edellisen viiden kauden aikana kuudessa eri joukkueessa. Väliin on mahtunut kaksi lyhyttä työttömyysjaksoakin. - Kesällä 2013 olin tuore isä ja elelin peruspäivärahalla. Viime keväänäkin jäin ilman pelaajasopimusta. Silloin menin kesätöihin jakelufirmaan. Jaatiset tapasivat Jyväskylässä elokuussa 2008. Heti ensitapaamisen jälkeen Antti lähti viikoksi Rovaniemelle leirille. Se näytti Anitalle suuntaa tulevasta. - Antti sanoi heti seurustelumme alussa, että jos hänen matkaansa lähtee, kannattaa varautua muuttoihin. Niitä on riittänyt. Vuonna 2012 Jaatinen siirtyi Jyväskylästä ensin Tampereelle ja sitten Lahteen. Vuonna 2013 oli edessä muutto Raumalle ja vuonna 2015 takaisin Jyväskylään – kunnes Antti sitten muutti elokuussa taas Raumalle. - Sain kesällä vakituisen työpaikan Jyväskylästä, joten päädyimme nyt sellaiseen ratkaisuun, että Antti lähtee Raumalle yksin. Jaatisen sopimus Lukon kanssa päättyy jouluna. Jatkosta ei ole vielä neuvoteltu. - Epävarmuuden sietäminen olisi helpompaa, jos olisi perheetön. Taloudellisestikin ollaan oltu välillä aika tiukoilla. Joskus iskee pieni apeus, mutta niistä fiiliksistä on vain pakko päästä eroon. Antti käy Jyväskylässä aina, kun peli- ja harjoitusohjelma sen sallii. - Sunnuntait ovat usein vapaita. Lauantain pelin jälkeen olen ajanut yleensä illalla Jyväskylään ja tullut takaisin sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna. Visiitti kotona on lyhyt, mutta aina on ollut sellainen olo, että se on kannattanut.