Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomen ainoa koronaviruspotilas pääsi jo kotiin – Tavallinen kausi-influenssa tappaa jopa satoja ihmisiä vuosittain

Kiinan Wuhanista leviämään lähtenyt uudentyyppinen koronavirus on saanut paljon huomiota viime viikkoina, vaikka Suomessa on todettu vasta yksi varmistettu tautitapaus. 32-vuotias kiinalaisnainen oli sairastuessaan lomamatkalla Saariselällä. Hänet kotiutettiin Lapin keskussairaalasta keskiviikkona hyväkuntoisena. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tavallinen kausi-influenssa on Suomessa huomattavasti vaarallisempi ja isompi riski kuin koronavirus. – Yleisesti arvioidaan, että kausi-influenssaan kuolee Suomessa satoja ihmisiä vuosittain. Täydellinen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä meillä ei ole vielä kaikkea tietoa koronaviruksista, johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) toteaa. Kaksi sadasta Sanen mukaan on todennäköistä, että raportoitujen tapausten lisäksi Kiinassa ja etenkin Wuhanissa on paljon lieviä tai jopa oireettomia tartuntoja. Virukselle altistuneiden määrä voi väestötasolla olla selvästi suurempi kuin tiedetään. Tällöin kokonaiskuolleisuusaste olisi arvioitua pienempi. Koronaviruksen on arvioitu tappavan noin kaksi prosenttia tartunnan saaneista eli noin kaksi sadasta infektioon sairastuneesta menehtyisi. Kyse on ollut raportoiduista kuolemantapauksista, jotka ovat sattuneet hoitoon hakeutuneille ihmisille. – Heidänkään osaltaan ei ole varmaa, onko koronaviruksen ja kuoleman välillä syy-seuraussuhde. Esimerkiksi Filippiineillä menehtyneellä kiinalaismiehellä oli muitakin infektioita samaan aikaan, Sane toteaa. Pääsääntöisesti Kiinan ulkopuolella matkailijoilla tavatut tapaukset ovat olleet lieviä. Tietyille riskiryhmille tauti voi kuitenkin olla kohtalokas. – Kiinasta saadut tiedot viittaavat siihen, että menehtyneet ja vakavasti sairastuneet ovat olleet keskimäärin vanhempia ja heillä on ollut erilaisia perussairauksia, Sane toteaa. Suurin osa kuolleista, kaksi kolmesta, on ollut miehiä. Sars vertailukohtana Sanen mukaan koronaviruksen tämänhetkistä noin 2 prosentin kuolleisuusarviota voi karkeasti verrata sarsiin, johon sairastuneista noin 8 000:sta potilaasta 10–11 prosenttia eli noin joka kymmenes menehtyi. Koronavirus olisi näin selvästi sarsia vaarattomampi. Uusi koronavirus on geneettisesti sars-koronaviruksen kaltainen. Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet sars ja mers-koronavirukset. Sars-epidemiaan havahduttiin Suomessa, kun kansainvälisen työjärjestön ILO:n suomalainen asiantuntija kuoli tautiin vuoden 2003 huhtikuussa Pekingissä saatuaan tartunnan lentokoneessa. Myös Suomessa oli sen jälkeen joitain sars-epäilyjä, mutta ne osoittautuivat aiheettomiksi heinäkuussa 2003. Mers-tapauksia Suomessa ei ole ollut. Ei pandemia Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut Kiinan Wuhanista löytyneen uuden koronaviruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi, mutta pandemiasta eli maailmanlaajuisesti levinneestä epidemiasta ei vielä ole kyse. WHO:n mukaan ihmisestä toiseen levinneitä tartuntatapauksia on tähän mennessä vahvistettu 27 kaikkiaan yhdeksässä eri maassa. Viimeisin pandemia eli maailmanlaajuinen epidemia oli sikainfluenssa vuosina 2009–2010. Taudin aiheuttaja oli uusi influenssaviruksen muoto, joka on sukua sian influenssavirukselle. Tautina sikainfluenssa oli kuitenkin varsin lievä. Suomessa toteutettiin nopealla aikataululla rokotuskampanja virusta vastaan. Sikainfluenssassa sairaalahoitoon joutui Suomessa lähes 1 600 ihmistä. Arviolta 10 prosenttia väestöstä sairastui. Heistä 44 kuoli. Influenssakuolemien määrät vaihtelevat epidemiakausittain. Tilastokeskuksen ylläpitämän kuolemansyytilaston mukaan influenssa on luokiteltu peruskuolemansyyksi keskimäärin 20–60 tapauksessa vuodessa. Terveyskirjaston mukaan vuosittaisen kausi-influenssan aallossa todetaan Suomessa noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa. Valtaosa niistä johtuu huonokuntoisten ja iäkkäiden, yli 65-vuotiaiden perussairauksien äkillisestä huononemisesta influenssan aikana. 1900-luvun tunnetuin influenssaviruksen aiheuttama epidemia oli 1918–1920 raivonnut maailmanlaajuinen espanjantauti, joka tappoi Suomessa arviolta 20 000 ihmistä. Tautiin sairastui noin 25 prosenttia eli joka neljäs suomalainen. Heistä kuoli noin 2,6 prosenttia. Espanjantaudissa kuolleisuus oli huomattavan runsasta myös 20–45-vuotiaiden joukossa.