Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronan kanssa kamppailevia yrityksiä pitäisi tukea teoilla, ei pelkällä rahalla – OP:n pääjohtaja on huolissaan Suomen kilpailukyvystä ja nuorille sukupolville jäävästä taakasta

Koronakriisissä kamppailevien yritysten tukemisessa pitäisi keskittyä enemmän käytännön toimiin kuin pelkkään rahalliseen tukeen, sanoo OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio . – Pidän tärkeänä, ettei aina puhuttaisi vain siitä, että minkä verran valtio antaa rahaa. Pikemminkin pitäisi miettiä, millä keinoilla varmistettaisiin yritysten toiminta niin, etteivät he lainkaan tarvitse tukirahaa, Ritakallio sanoo. – Fokus pitäisi olla siinä, että luodaan yrityksille edellytyksiä toimia tässä tilanteessa. Keväällä laajat koronarajoitukset iskettiin kerralla päälle, mutta nyt yleisiä toimenpiteitä on Ritakallion mukaan syytä välttää ja kohdistaa toimia täsmällisemmin, esimerkiksi matkustusrajoituksiin. –  Matkustamista ja maahantuloa koskevat ohjeet ovat olleet sekavia ja hankaloittaneet kansainvälisten yritysten toimintaa, kun asiantuntijat tai neuvottelukumppanit eivät pääse liikkumaan. Työmatkamatkustamiseen karanteenirajoituksia pitäisi arvioida uudelleen. Ritakallio muistuttaa, että tilanne saattaa olla vielä vuodenkin päästä samanlainen. – Meidän pitää miettiä terveysturvallisuutta, yhteiskunnan toimivuutta ja taloutta kaikkea yhtä aikaa. Virus ei ole mihinkään häviämässä. Meidän pitää oppia elämään tämän kanssa ja luoda uusia käytäntöjä samalla terveydestä huolehtien. Huoli kilpailukyvystä Ritakallion mukaan lyhyellä tähtäimellä koronatoimet ovat onnistuneet talouden kannalta hyvin. Toinen vuosineljännes oli kansantalouden kannalta huono, mutta kuitenkin parempi Euroopassa keskimäärin. Pidemmällä aikavälillä Ritakallio näkee kuitenkin suuria huolenaiheita. –  Ensi vuoden osalta näyttää siltä, että toipumisemme on hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Voi viedä kolmekin vuotta ennen kuin palaudumme bruttokansantuotteen määrässä sille tasolle, kuin millä olimme vuoden 2019 joulukuussa. Ritakallio muistuttaa, että Suomella on taakkanaan myös kestävyysvajetta rasittavia rakenteellisia ongelmia kuten väestön nopea vanheneminen, syntyvyyden lasku ja alhainen maahanmuutto. Hänen mukaansa suomalaisten eläketurva ja taloudellinen tilanne ovat keskimäärin niin hyviä, että vanhemmat sukupolvet kyllä pärjäävät loppuelämänsä. Sen sijaan Ritakallio kohdistaa huolensa tuleviin sukupolviin. –Meidän pitäisi löytää taloudessa sellainen dynamiikka, että saamme kasvulla velkamme maksettua. Muuten nuorille sukupolville jää liian raskas taakka. Tarvitaan toimenpiteitä, jolla työmarkkinoiden joustavuutta ja kilpailukykyä parannetaan. Suomen kilpailukykyä eurooppalaisin kilpailijamaihin verrattuna onnistuttiin osittain kuromaan umpeen kiky-sopimuksen avulla. Ennen koronakriisin alkua Suomessa syntyi kuitenkin jälleen hieman kalliimpia palkkaratkaisuja, jotka uhkaavat repäistä eron esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan nähden. – Tämä on se suurin huoli kilpailukyvyssämme. Tulemme varmasti käymään keskustelua, pitääkö koronaa edeltäviä sopimuksia palata neuvottelemaan uusiksi. Työllisyyttä parantavina toimina Ritakallio nostaa esiin palkkauksen joustavuuden ja sosiaaliturvan uudistuksen. – Tarvitsemme työmarkkinoille joustavuutta siihen, että työnantajat uskaltavat palkata ihmisiä tietämättä kuinka pitkäksi aikaa heillä varmasti riittää töitä. Sosiaaliturvapuolella iso asia on, että työn tekemisen pitää olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa olemisen. Akuutissa kriisissä voitaisiin Ritakallion mukaan ottaa käyttöön myös nopeita toimenpiteitä, jotka tekisivät työllistämisestä halvempaa. Esimerkkinä hän nostaa esiin tilapäiset helpotukset työnantajan sosiaaliturvamaksuihin. Myös työn ja yrittämisen verotukseen pitäisi ottaa hänen mukaansa uusi näkökulma. – Verojen nostamisen sijaan pitäisi ennemminkin ottaa riskiä siinä, että lasketaan veroasteita ja yritetään saada verotulon kasvua sitä kautta, että yhä useampi olisi maksamassa veroja. Vaikea syksy Koronatilanteen kehittymistä seurataan syksyllä tarkalla silmällä. Ritakallio uskoo, että kevään kaltainen poikkeustila halutaan välttää kaikin keinoin, – Pahin skenaario, että joutuisimme laittamaan samalla tavalla pariksi kuukaudeksi maan kiinni, olisi Suomen kansantaloudelle erittäin vahingollinen. Työttömyys kasvaisi ja konkurssien määrä lisääntyisi voimakkaasti. Se voisi olla riski myös ihmisten jaksamisen ja mielenterveyden kannalta. Ritakallion mukaan Suomen suurten yritysten taseet ovat vahvassa kunnossa ja pk-yrityksetkin selvisivät keväästä yllättävän hyvin. Syksy näyttää kuitenkin vaikealta erityisesti vientiyrityksille sekä matkailu- ja tapahtumajärjestäjäsektorille. – Monien konepajayritysten tilauskirjat ovat pienentyneet merkittävästi, mikä johtaa vaikeuksiin alihankintaketjussa. Matkailusektori taas on erittäin suuri työllistäjä Sen vuoksi pitäisi toimia ripeästi, koska seuraavat kuukaudet ja talvi ovat äärimmäisen kriittisiä erityisesti Lapin matkailun kannalta. Varautumista riskeihin Vaikka koronakriisin alkuvaiheessa monet työntekijät joutuivat kokemaan yt-neuvottelujen ja lomautusten uhkaa, Ritakallion mukaan kotitalouksien taloustilanne on säilynyt kriisin aikana varsin hyvänä. Pankin tarjoamat lainojen lyhennysvapaat ja matala korkotaso ovat helpottaneet sekä kotitalouksien että yritysten asemaa. Ritakallion mukaan maksuvaikeuksista kärsiviä kotitalouksia on edelleen todella vähän. Kriisin alussa kuluttajien rahankäyttö väheni noin 20 prosenttia, mutta maksukorttidatan pohjalta tehty seuranta osoittaa, että tilanne on normalisoitunut kesän aikana. Hyvästä tilanteesta kertoo myös se, että kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet OP-ryhmällä parhaimmillaan 9 prosentin vuosivauhtia. Yritysten ja yhteisöjen talletukset ovat kasvaneet vuositasolla kaksinumeroisia lukuja. Ritakallion mukaan on selvästi nähtävissä, että kotitaloudet varautuvat nyt riskeihin aiempaa enemmän. –Riskihenkivakuutuksia ja terveysvakuutuksia on ostettu enemmän kuin aiemmin. Ihmiset haluavat turvata läheistensä talouden ja pääsyn nopeasti hyvään hoitoon, Ritakallio uskoo, että koronakriisi on ollut herätys ennen kaikkea kotitalouksille. – Yrityksillä on varmasti ollut tuoreessa muistissa finanssikriisistä, että kassa täytyy pitää kunnossa. Kotitalouksille tämä on ollut isompi opetus.