Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Siinä on jotain pielessä, kun aikuinen ilkkuu lapsen seuraverkkareita – Mikä pakko aina on valita puoli?

Sattui kerran päiväkodin eteisessä. Lapsi lähti aamulla hoitoon pukeutuneena kovasti rakastamaansa Ilves-verkkatakkiin. Ovella vastaan tuli päiväkotikaverin isä, joka vilkaisi pienen pojan vaatetusta ja huusi kovaan ääneen: Tappara on paras! Jäimme kummatkin yhtä hölmistyneinä katsomaan miehen perään. Lapsi siksi, ettei hän ymmärtänyt, miten jalkapallo-Ilves liittyy Tapparaan, minä siksi, etten 20 Tampereen-vuoden jälkeenkään ole oppinut pistämään tamperelaisseuroja keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Samaan seuravapaamielisyyteen ovat kasvaneet myös lapset. Pieninä he viihdyttivät itseään iloisella kannustushuutojen ja -laulujen sekamelskalla, joissa kummatkin seurat saivat vuorollaan osakseen tsemppiä ja pilkkaa. Tällä hetkellä lapset harrastavat kesäisin jalkapalloa Ilveksessä ja toinen talvisin jääkiekkoa Tapparassa. Sen lisäksi olemme vuosien mittaan olleet mukana myös muun muassa Pyrinnön, TPV:n, Kooveen ja Classicin toiminnassa. Seuravalinta on aina tehty käytännöllisyys edellä. Pelipaidan tai verkkarien väriä tärkeämpää on ollut se, missä ja moneltako treenit ovat ja onko porukassa mukana ehkä joku tuttu. Haluan ajatella, että tämä on uutta tamperelaisuutta: ei ole pakko valita puolia ja noudattaa valittua linjaa tästä ikuisuuteen vaan on mahdollista olla monen puolella. Minusta on mahtavaa, että lapsi voi olla samaan aikaan sekä Ilveksen että Tapparan mies. Joka seuran tunnuksia olemme kantaneet samanlaisella ylpeydellä ja tunteneet kiitollisuutta siitä, että lapsen harrastuksen taustalla on luotettava seura, jossa toimii innostuneita aikuisia – usein silkasta rakkaudesta lajiin. Tiistaina 29.9. vietetään seurapaitapäivää, jolloin ihmisiä haastetaan sonnustautumaan oman seuran väreihin tai vaikka juomaan aamukahvit seuran logolla koristellusta kahvikupista. Ajatuksena on paitsi julistaa rakkautta omaa seuraa kohtaan myös tehdä näkyväksi seurojen ja niissä toimivien ihmisten työtä. En tiedä vielä, minkä seuran asusteissa meiltä lähdetään aamulla matkaan. Sitä toivon hartaasti, ettei kenenkään tarvitsisi päivän aikana kuulla kommentteja siitä, että yllä on väärän joukkueen värit. Kirjoittaja on Aamulehden tuottaja.