Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Isävainaa antoi ennakkoperinnöksi inhalaattorin, jota ei itse kehdannut käyttää

Pyhäinpäivä on nyt erilainen. Seinäjoella odottaa hautaamista isän ruumis: henki siitä lähti viikko sitten yönä, jolloin Etelä-Pohjanmaalla tuuli puuskissa yli 30 metriä sekunnissa. Toistuvat keuhkokuumeet olivat lopulta liikaa. Hän olisi voinut välttää keuhkokuumeita aiheuttaneet tulehdukset huolimalla letkuruokinnan ja saada muutaman lisävuoden. Kärsimätön ja suoraviivainen toiminnan mies ei sellaisiin päätynyt, koska nekin olisivat kuluneet lähes puhekyvyttömänä pyörätuolissa – vaihtelevasti toimivan kotihoidon ja omista menoistaan joustavien sukulaisten omaishoidon varassa. Tässä on nyt vaikea vaatia, että mikset ollut luonamme pidempään. Sen sijaan sytytän pyhäinpäivänä kynttilän, on oikea hetki kiittää tekijäänsä. Minulla tupakanpoltto kesti vain 40 vuotta ja päättyi usean päivän kovaan kuumejaksoon. Äijällä lopetus otti kovemmalle, tarvittiin aivoinfarkti. Yritti hän aiemminkin. Yksi sitkeimmistä yrityksistä päättyi siihen, että hän istui auton ratissa liikennevaloissa inhalaattori suussa ja huomasi, miten pikkupoika nauroi kippurassa viereen pysähtyneessä autossa ja osoitteli sormellaan pian entistä lakkolaista. Inhalaattori on pillin tai tupakanholkin kaltainen tötsä, jonka sisään pistettävä nikotiinikapseli imetään, no, kuten tutista. Se päätyi ainutkertaiseksi ennakkoperinnöksi minulle ja pian sekajätteeseen. Isän ensimmäinen nimikaima Heikki Ylihärsilä iski puisen lapionsa Lapuan historia 1–2:n mukaan Lapuanjoen rantamaihin vuonna 1568. Vaari piti leipomoa, setä piti leipomoa ja nyt serkut pitävät leipomoa.Kahdeksasta sisaruksestani moni on edelleen töissä elintarvikeketjussa. Loputkin syövät päivittäin. Näitä sukuja lakeudella riittää. Niinpä pellot viljellään eivätkä ne puske pajua. Isäkin väänsi makkaraa Atrialla, mutta mieluisaa oli myös pirttiviljelys. Yhdeksän jälkeläistä syntyi kolmen, ajoittain hyvinkin syvää pitkämielisyyttä osoittaneen kumppanin kanssa. Uskonnolliset ihmiset sanovat, ettei ihminen pärjää pelkällä leivällä. Sukuperinnössä uskonnollisuus näkyy meillä herännäisyytenä. Äidin puolella oli meno jopa jyrkkää: yksi esi-isä eli Arvi Logrén oli niin pitelemätön, että johti 1800-luvun jälkipuoliskolla koko Etelä-Pohjanmaan körttiliikettä kovaotteisesti. Isän suvussa on elelty uskonrintamalla maltillisemmin ja vakaammin näihin päiviin asti. Viimeisinkin sukukokous pidettiin vanhassa Karhunmäen kansanopistossa körttimuseota katsellen. Isä jätti Siionin virret vähemmälle. Hänet siunataan silti Nurmon kirkossa, jossa niitä on veisattu 240 vuotta ja veisataan vielä kauan meidänkin jälkeemme. Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.