Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Vastaanottokeskukset kyselivät liikaa asumiseen liittyvistä asioista – nyt Migri päivittää ohjeitaan

Osa vastaanottokeskuksista on toiminut yksityismajoitukseen liittyvissä asioissa vastoin voimassa olevan lain henkeä. Vastaanottokeskuksesta yksityismajoitukseen eli vapaille vuokramarkkinoille siirtyvältä turvapaikanhakijalta on pyydetty asumiseen ja vuokrasuhteeseen liittyviä selvityksiä enemmän kuin lain hengen mukaan on tarpeen. Lännen Median tietojen mukaan vastaanottokeskukset ovat peränneet jopa vuokranantajaan liittyviä taloustietoja. – Olemme voineet selvittää tarkemmin sitä, että turvapaikanhakijoilla asuminen yksityismajoituksessa on asianmukaista. Käytännössä olemme voineet varmistaa sen, että taloyhtiöön on ilmoitettu asiasta tai että asunto on asuinkäyttöön tarkoitettu tila. Lisäksi olemme voineet varmistaa sitä, ettei yhdessä yksiössä voi asua kymmeniä ihmisiä, Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen sanoo. Suomesta turvapaikkaa hakevista reilu kolmannes asuu yksityismajoituksessa vastaanottokeskusten ulkopuolella. Nyt maahanmuuttovirasto (Migri) on päivittämässä ja tarkentamassa yksityismajoitukseen liittyvää ohjeistustaan. Päivitetyt ohjeet tulevat voimaan lähiaikoina. – Uusien ohjeistusten lähtökohta on se, että yksityismajoituksessa siirrytään ilmoittautumismenettelyyn, johon lainsäädäntö antaa mahdollisuuden, vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman sanoo. Ilmoittautumismenettely tarkoittaa sitä, että vastaanottokeskuksen ulkopuolelle muuttamisesta tulee ilmoitusasia. Riittää, että turvapaikanhakija ilmoittaa oikeat osoitetietonsa ja vuokrasopimuksensa. – Jatkossa yksityismajoitusasiakkuutta ei tarvitse erikseen hakea. Katsomme, että asiakkaan ilmoitukseen perustava tapa on enemmän vastaanottolain hengen mukainen, Snellman sanoo. Jatkossakin vastaanottokeskusten on informoitava asiakkaitaan siitä, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia asumiseen Suomessa liittyy. Sen sijaan asumisoloihin, kuten asunnon kokoon tai sijaintiin liittyviin asioihin vastaanottokeskuksessa ei täysi-ikäisten asiakkaiden kohdalla voida puuttua. – Vastaanottokeskusten aiempaa toimintatapaa ei voi pitää moraalisesti kovinkaan vääränä, koska usein niissä on ajateltu asiakkaan etua. Varmasti on sellaisia tilanteita, joissa yksityismajoitus ei asiakkaan kannalta ole välttämättä paras ratkaisu. – Asian toinen puoli on kuitenkin se, että kyse on aikuisista ihmisistä, joilla on täysi oikeus päättää missä he asuvat. Tältä osin voimassa oleva laki ei ole täydellinen, Snellman sanoo. Tietojen pyytäminen ollut osa asiakkaiden ohjaamista Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkasen mukaan tarkempia asumiseen liittyviä tietoja on pyydetty, koska kyse on asiakkaiden huolenpidosta ja ohjaamisesta. Turvapaikanhakijoiden on tiedettävä, miten asumisjärjestelyt tai osoitetietojen oikeellisuus vaikuttavat muun muassa vastaanottorahan saamiseen. – Hyvää tarkoittava ohjaustyö voi kuulostaa yliholhoamiselta ja se voidaan kokea kontrolloimisena. Me olemme nähneet sen kuitenkin asiakkaan ja järjestäytyneen yhteiskunnan etuna, jotta Suomeen tullut turvapaikanhakija saa riittävästi tietoa, millaisia vastuita asumiseen liittyy. Jos meidän toimintatapamme on vastoin Migrin ohjeistusta, meidän on nielaistava se ja toimittava kuten Migri ohjeistaa, Markkanen sanoo.