Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta MM-kiekko Eurovaalitulos Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Valkeakosken kirkkoa puretaan väärien uhkakuvien ja uskomattomien väitteiden perusteella

Valkeakosken kirkko on vaarassa sortua ja korjaus maksaa maltaita. Ei horju, eikä kaadu, ei ainakaan sataan vuoteen, asiantuntijat vakuuttavat. Purkulupaa anovan seurakunnan talouskaan ei kaadu, vaikka kirkko säilytettäisiinkin. Pintapuolisesti rapistuneen rakennuksen kohtalon hetket ovat nyt kuitenkin käsillä. Kirkon korkeat hallintojohtajat ovat jo siunanneet purkuhankkeen. Komean kirkon kohtalo saattaa lähiaikoina ratketa hallinto-oikeudessa. Kaupungin ainoan suuren juhlatilan purkaminen on herkkä asia monesta syystä. Sydämeltään aidot valkeakoskelaiset ovat syvästi hämmentyneitä hävitysinnosta. Purkualoite on lähtenyt omasta seurakunnasta, palkatun konsultin useisiin miljooniin euroihin nousevan kustannusarvion saattelemana. Karkea arviolasku pakkokunnostuksesta on pelästyttänyt. Tuskin yhtä uskomattomia väitteitä ja uhkakuvia on esitetty totena kuin tämän tasan viisikymmenvuotiaan kohdalla. Useat koskilaiset epäilevät, että luottamushenkilöitä on johdettu harhaan, viety kuin pässiä narusta. Säilyttämisen hinnaksi seurakunnan konsultti on laskenut reilusti yli 5 miljoonaa euroa. Kirkko pyrittäisiin kunnostamaan nykyiset rakennemääräykset täyttäväksi, mikä on käytännössä mahdotonta. Kirkon välttämättömistä kunnostustoimista asiantuntija-arvion tehnyt työryhmä pitää arviota ylimitoitettuna. Kunnostus voitaisiin toteuttaa vaiheittain, jopa hieman yli miljoonalla eurolla ja usean vuoden aikana. Maalämpö, julkisivutiilien kiinnitys ja ikkunaremppa eivät seurakunnan taloutta kaada. Pappilaniemen kurssikeskukseen riittäisi vielä miljoonia euroja. Innolla ja sydämellä aikaansaatu oma kirkko vanhaan tehdaskylään oli aikanaan melkoinen saavutus. Kirkkosali on lukemattomia kertoja täyttynyt ääriään myöten kristillisistä tilaisuuksista, konserteista ja erilaisista paikallisista tapahtumista. Kävijöitä on ollut tuhansia vuosittain, vaikka kirkko on ollut talvikaudet jo pitkään suljettuna. Eikö rakennus sopisi hyvin kaupunkilaisten yhteiseksi juhla- ja olohuoneeksi, erilaisten tapahtumien keskukseksi eurooppalaiseen ja ehkä piankin toteutuvaan uuteen, suomalaiseen tapaan?