Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Aamulehden vaalikone: Näin maahanmuutto ja viinit ruokakauppaan jakavat puheenjohtajia – "Suomalaiset ovat parhaita selvin päin”

Moni Aamulehden ja Alma Median perjantaina avautuneessa vaalikoneessa esitetty väite jakaa ehdokkaita vahvasti. Sellainen on mm. vaalikoneen väite, jonka mukaan maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan riippuu kulttuuritaustasta ja uskonnosta. Pääset vaalikoneeseen täältä . SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vastaus jättää sijaa jossittelulle. Hän ilmoittaa olevansa ”eri mieltä” väittämän kanssa, mutta sanoo perusteluissaan, että ”mitä suuremmat erot olosuhteissa, kulttuurisissa toimintatavoissa ja arvoissa ovat maahanmuuttajan lähtömaan ja Suomen välillä, sitä enemmän suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen maahanmuuttajalta vaatii. Kulttuuritausta ja uskonto sen osana vaikuttavat siis väistämättä keskimääräiseen kotoutumisennusteeseen.” Vaalikoneen vastausvaihtoehdot ovat: ”täysin eri mieltä,” ”eri mieltä,” ”neutraali,” ”samaa mieltä” ja ”täysin eri mieltä.” Puheenjohtajien vastaukset on listattu aakkosjärjestyksen mukaan. Jutun lopussa sama vastaajajoukko ottaa kantaa väitteeseen, jonka mukaan viinejä pitää saada myydä vapaasti ruokakaupassa. Maahanmuuttajan kulttuuritausta vaikuttaa? Näin puolueiden puheenjohtajat vastasivat maahanmuuttajien sopeutumiseen liittyvään kysymykseen ja perustelivat vastauksiaan. 1. Li Andersson (vas), eri mieltä –Monen maahanmuuttajan sopeutumiselle on useita eri esteitä, esim. kielikoulutuksen puute, vaikea työllisyystilanne ilman sopivaa koulutusta ja tämän lisäksi yksilön taustasta johtuvia seikkoja. 2. Sari Essayah (kd), samaa mieltä –Kulttuuritaustalla ja uskonnon ihmisoikeus- ja tasa-arvokäsityksellä voi olla vaikutusta sopeutumiseen, mutta se ei kuitenkaan voi olla puolustus olla noudattamatta suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. 3. Pekka Haavisto (vihr), eri mieltä –Suomessa on historiallisia vähemmistöjä - esimerkiksi islaminuskoiset tataarit ja juutalaisyhteisö - jotka ovat hyvin sopeutuneet Suomeen oman uskontonsa harjoittamisesta riippumatta. Jos alamme nähdä mörköjä eri kulttuureissa ja uskonnoissa, se helposti hidastaa tänne tulleiden vähemmistöjen kotouttamista. –Mielestäni turvapaikanhakijoiden integraatio tapahtuisi parhaiten työn kautta. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus ensimmäisestä päivästä alkaen tehdä työtä, aluksi esimerkiksi talkootyötä. Se olisi myös tehokkain väylä kielen oppimiseen ja sosiaalisten verkostojen synnyttämiseen. Turvapaikanhakijoita tai hädänalaisia syyllistämällä emme auta ongelmien ratkaisussa. 4. Jussi Halla-aho (ps), täysin samaa mieltä –Monet maahanmuuttajaryhmät kotoutuvat Suomeen ongelmitta, jotkut toiset taas eivät sitkeälläkään kotouttamisella. Mikä tärkeintä, samat maahanmuuttajaryhmät kotoutuvat huonosti kaikissa länsimaissa. –Yhteiskunnan syyttäminen maahanmuuttajien sopeutumattomuudesta on sekä hedelmätöntä että epäoikeudenmukaista. Maahanmuuttoa etenkin takapajuisista islamilaisista maista pitää pyrkiä vähentämään, koska niistä muuttaneet ihmiset eivät pääsääntöisesti sopeudu suomalaisille työmarkkinoille ja koska tällainen maahanmuutto lisää rikollisuutta ja uskonnollista väkivaltaa 5. Antti Rinne (sd), eri mieltä –Maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan riippuu hyvin monista tekijöistä. Mitä suuremmat erot olosuhteissa, kulttuurisissa toimintatavoissa ja arvoissa ovat maahanmuuttajan lähtömaan ja Suomen välillä, sitä enemmän Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen maahanmuuttajalta vaatii. Kulttuuritausta ja uskonto sen osana vaikuttavat siis väistämättä keskimääräiseen kotoutumisennusteeseen. –Maahan muuttavien ulkomaalaisten kotoutumista on tuettava nykyistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin. Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta kotoutuminen on aina velvollisuus. On tärkeää, että Suomeen tulevat oppivat joko suomen tai ruotsin kieltä ja oppivat suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Itsestäänselvyys on, että jokaisen Suomessa asuvan on noudatettava Suomen lainsäädäntöä. 6. Sampo Terho (sin), samaa mieltä –Sopeutuminen ei ole mahdotonta millekään kulttuuritaustalle tai uskonnolle, mutta totta kai nämä asiat vaikuttavat. 7. Petteri Orpo (kok), eri mieltä –Kulttuuritausta ja uskonto ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen, mutta ne eivät ratkaise sitä yksinään. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat sopeutuneet, vaikka ovat tulleet erilaisista taustoista. Viinit ruokakauppaan? Alma Median vaalikoneessa ehdokkaille esitetään väite, jonka mukaan viinejä pitää saada myydä vapaasti ruokakaupassa. Näin puheenjohtajat vastasivat: 1. Li Andersson (vas), täysin eri mieltä –Viinien myynti ruokakaupoissa romahduttaisi Alkon myynnin ja sen myötä harventaisi myymäläverkkoa, eli Alkon valikoimat olisivat entistä kauempana. Tämän lisäksi tämä lisäisi todennäköisesti pitkällä aikavälillä alkoholihaittoja, kun vahvempia juomia olisi helpommin ja halvemmalla saatavilla. 2. Sari Essayah (kd), täysin eri mieltä –Alkoholin kulutukseen vaikuttavat pääasiassa hinta ja saatavuus. Jos viinit ja väkevät siirrettäisiin vähittäiskauppoihin niiden saatavuus kasvaisi nykyisten Alkojen määrästä lähes kymmenkertaiseksi vähittäiskauppojen määrän mukaan. 3. Pekka Haavisto (vihr), eri mieltä –Alkoholin saatavuus ei ole Suomessa ongelma. Alkot ovat sijoittuneet entistä paremmin kauppa- ja ostoskeskusten sekä muiden palveluiden yhteyteen. Alkoholipolitiikassa on edelleen otettava huomioon alkoholin aiheuttamat laajat, kansanterveydelliset haitat. Suomalaiset ovat parhaita selvinpäin. 4. Jussi Halla-aho (ps) samaa mieltä –Tarpeettomasta holhouksesta pitäisi pyrkiä eroon. Samalla on toki muistettava, että koska Suomessa on julkisesti rahoitettu terveydenhuolto, alkoholin kulutus on myös kansantaloudellinen kysymys, ja terveyshaittoja on pyrittävä erilaisin keinoin hillitsemään. 5. Antti Rinne (sd), eri mieltä –Juuri tehtyjä alkoholilain muutoksia ei ole vielä seurattu tarpeeksi hyvin, jotta uusia muutoksia voitaisiin tehdä. Maltti on valttia. 6. Sampo Terho (sin), samaa mieltä – Suomen tulee vaiheittain siirtyä kohti eurooppalaista alkoholipolitiikkaa. Aikuisia tulee kohdella aikuisina, eikä holhota joka käänteessä. 7. Petteri Orpo (kok), täysin samaa mieltä –Alkoholilain uudistuksessa maalattiin monia uhkakuvia, jotka eivät toteutuneet: kulutus ei lisääntynyt ja muuttui itse asiassa kohtuullisempaan suuntaan. Suomalaisiin voi luottaa tässäkin asiassa. Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkaa Suomessa 3.4. ja loppuu 9.4.