Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tässä ovat torstain vaalitentin onnistumiset ja epäonnistumiset – Puheviestinnän professorin mukaan selkeä voittaja jäi löytymättä

Puheenjohtajat kohtasivat ensimmäistä kertaa Ylen vaalitentissä sitten hallituksen kaatumisen. Selkeitä onnistujia tai epäonnistujia ei tentissä ollut, sanoo puheviestinnän professori ja poliittisen viestinnän dosentti Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta. –Melkeinpä kaikilla oli jotain hyvää ja huonoa. Onnistuneita oli useampi, Isotalus sanoo, He olivat puheviestinnän asiantuntijan mukaan kokoomuksen Petteri Orpo , vasemmistoliiton Li Andersson , keskustan Juha Sipilä , kristillisdemokraattien Sari Essayah sekä vihreiden Pekka Haavisto . –Orpo ja Andersson olivat aktiivisia ja puhuivat paljon. He myös saivat puheenvuoroja. –Orpo erottui muista siinä, että hänellä oli pientä positiivisuutta ilmeessään ja puhetyylissään, mikä toimii tällaisissa keskusteluissa, Isotalus sanoo. Poliittisessa keskustelussa on tärkeää osata ottaa tilaa, Isotalus muistuttaa. –Aikakin näytti, että Orpo puhui eniten. Samalla kun hän otti tilaa, hän pääsi perustelemaan asioita. Orvon puheenvuorot olivat konkreettisia ja kansanomaisia, samoin kuin Sipilällä. –Oli niitä täytynyt jollain tavalla harjoitella sitä, miten näistä asioista puhutaan kansalaisille. Täysin onnistunutta tenttiesiintymistä ei Orvolta nähty. –Hän valitti ajan puutteesta koko ajan, se helposti ärsyttää. Lue myös : Kronikka: Orpon vai Orvon? Kaikki, mitä olet halunnut tietää sukunimien taivutuksesta Anderssonin esiintymistyyli jakaa mielipiteitä Vasemmistoliiton Anderssonin esiintymistä Isotalus kuvailee vakuuttavaksi. Hän toi Orvon tavoin aktiivisesti näkemyksiään esille ja perusteli niitä. –Hän on hyvä argumentoimaan ja hän pystyy hyvin perustelemaan näkemyksiään. Kukaan ei varmaan osoita kyseenalaiseksi hänen argumenttiensa jälkeen, ettei hän tietäisi niistä asioista, mistä hän puhuu. Anderssonin esiintymistyyli jakaa mielipiteitä. –Rennompi, mutta vähän levoton tyyli miellyttää osaa äänestäjiä, mutta voi joitakin häiritä. Sipilä astui ulos pääministerin saappaista Vastikään hallituksen kaatanut keskustan Juha Sipilä ei Isotaluksen mukaan joutunut puolustelemaan hallituksen ratkaisuja niin paljon kuin pääministerit yleensä ovat joutuneet. Alussa Sipilää haastettiin hallituksen kaatamisesta, mutta se jäi Isotaluksen mukaan vähäiseksi myöhemmässä keskustelussa. –Yleensä pääministerit erottautuvat joukosta sillä, että heillä on se kaikkein paras tietämys ja tuntemus asioista. Sipilä ei tullut sillä tavalla keskustelussa esille, Isotalus sanoo. Sipilä puhui vaaliväittelyssä asioista konkreettisesti ja kansanomaisesti. Isotalus kiinnitti huomiota siihen, että Sipilä puhui aika vähän. –Se voi olla hyvä tai huono asia, mutta hän jäi vähän syrjään joissain teemoissa. Essayah väriläiskä ja "pahin populisti" Energisesti esiintynyt kristillisdemokraattien Sari Essayah toi asiansa Isotaluksen mukaan tiivistetysti esille. Essayahin innostuneisuus toi keskusteluun "sähköä". –Hän oli välillä keskustelun väriläiskä. Hän oli samaan aikaan myös pahin populisti tässä keskustelussa, esimerkiksi lihansyönnistä ja maataloudesta tuli populistisia lohkaisuja. Essayah onnistui käyttämään "iskurepliikkejä", jotka iskivät laajemmin läpi keskustelussa. –Esimerkiksi kun hän puhui vanhustenhoidon laadusta ja siitä, että laatuun pitää kiinnittää huomiota, kaikki alkoivat hänen jälkeensä puhua laadusta. Vihreiden Haavistoa kuunnellaan Vihreiden Pekka Haavisto pysyi keskustelun aikana tyynenä ja rauhallisena. –Hän ei provosoidu, vaikka hänen ajatuksiaan vastaan hyökättäisiin. Hän on hyvä argumentoimaan, mutta tuntuu siltä, että kun hän alkaa puhua, muu porukka hiljenee ja häntä kuunnellaan, Isotalus sanoo. Isotaluksen mukaan Suomessa tällaista tyyneyttä provosoinnin vastineeksi arvostetaan. –Tyyneys ja rauhallisuus ovat hyvän johtajan merkki. Siinä onnistuivat Sipilä ja Haavisto. Vaikka heitä vähän haastettiin, he eivät provosoituneet. Haavisto jäi silti keskustelussa välillä syrjään, eikä tuonut Isotaluksen mukaan vihreitä teemoja esille. Televisio ei ole Halla-aholle "paras mahdollinen väline" Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tutkijatausta näkyy hänen puhetavassaan, joka on suurimmassa osassa asioista tarkkaa ja täsmällistä, Isotalus sanoo. Halla-ahon argumentointi on Isotaluksen mukaan rationaalista, eli järkiperäistä. Halla-aho saa myös kritiikkiä. –Esimerkiksi sotesta ei selvinnyt minkäänlaista perussuomalaisten linjaa, ei näkemystä esille. Halla-ahon tyyli esiintyä ei Isotaluksen mukaan ole "visuaalisesti kiinnostavaa", eikä televisio ole hänen mukaansa paras mahdollinen väline Halla-aholle. –Hän katselee alaspäin ja on hyvin niukka. Se herättää ehkä vähän torjuntaa televisiossa. Henriksson aloitti väkevästi, mutta katosi lopussa Rkp:n Anna-Maja Henrikssonilla oli Isotaluksen mukaan muutama todella hyvä puheenvuoro keskustelun alkupuolella. Niissä Henriksson haastoi muita ja toi näkemyksiään esille. –Hän melkein katosi keskustelun loppupuolella ja puhui vähiten mittarin mukaan. Hän ei onnistunut saamaan itselleen puheenvuoroa loppupuolella, mikä on huono asia tällaisessa keskustelussa. Rinne sortui poliittiseen liturgiaan Sdp:n Antti Rinne on Isotaluksen mukaan joskus suorastaan epäonnistunut vaalikeskusteluissa. –Nyt ei ollut kyse siitä, vaan tasainen suoritus. Puheenvuorot olivat pitkiä ja oleellisen viestin nappaaminen oli haasteellista. Isotaluksen mukaan Rinteen puheenvuoroista jäi sellainen maku, että ne eivät olleet osoitettuja katsojille ja äänestäjille, vaan ne jäivät poliittiseksi liturgiaksi muille puheenjohtajille. Rinteeltä Isotalus toivoisi enemmän kansanomaisuutta puheeseen. Isotaluksen mukaan Rinne ei näyttänyt tentissä väsyneeltä. –Kaikki tietävät, että hän on ollut vakavasti sairas, sitä katsoo sillä silmällä, mutta ei erityisesti näkynyt. Isotaluksen mukaan oli yllättävää, että gallup-kärjessä olevaa Rinnettä ei haastettu enempää. Isotaluksen mukaan tämä piti paikkaansa myös koko vaalitentin osalta, jossa näkyi vain vähän haastoa. Terho vaikutti vihaiselta Sinisten Sampo Terho ei Isotaluksen mukaan oikein päässyt mukaan keskustelun alussa, mutta kiri mukaan myöhemmin. –Keskustelun alkupuolella tuli sellainen olo, että onkohan hän jossain eri tilanteessa kuin muut. Terhon puhetyyliä Isotalus pitää turhan pontevalta televisioon. Terhon puheen sävy kuulostaa hyökkäävältä, vaikka se ei sitä kielellisesti ole, Isotalus sanoo. –Se vaikuttaa siltä, että jopa hän on tällainen vihainen mies. Autot ja ruoka kirittivät keskustelua Puheenjohtajat innostuivat kun keskustelu siirtyi ruokaan ja autoihin. Tätä ennen puhuttiin sotesta ja ilmastonmuutoksesta ja kevään vaaleista on jopa povattu sote- ja ilmastovaaleja. Ruoka ja autot liittyvät ilmastoon, mutta konreettisina herättivät keskustelua, Isotalus muistuttaa. –Keskustelun sävy muuttui paljon kiinnostavammaksi ja vilkkaammaksi ja kaikki osallistuivat aktiivisesti. Tarinoiden käyttö puheenvuoroissa korostui Puheenjohtajat käyttivät vastauksissaan kosolti omakohtaisia tarinoita. Tämä on Isotaluksen mukaan selvästi harjoiteltua, joko kokemuksen kautta tai tietoisesti. –Varsinkin kun vanhustenhoidosta alettiin keskustella, kaikilla oli appivanhempia tai muita. Oltiin tavattu omakohtaisesti joku Espoossa tai Aurajoella. Isotaluksen mukaan tämänkaltaista yksittäisten, omakohtaisten esimerkkien nostoa pidetään polittisessa viestinnässä hyvänä keinona. –Jotkut amerikkalaiset poliitikot ovat hyvin taitavia käyttämään yksittäisiä esimerkkejä ja anekdootteja hyväkseen. Sitä oli nyt tietoisesti useassa puheenvuorossa. Myös Aamulehden vaalikone on avattu. Avaa vaalikone täältä .