Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Keskeltä halki hajonneen Britannian kansan päättäjiltä pitäisi nyt kysyä: Miten olisi kuppi teetä?

Ei näin. Alle kaksi viikkoa aikaa ja nyt Britannia lähtee jälleen ne kuuluisat hippulat vinkuen pyytämään sen monikymmenvuotisilta ystäviltä ymmärrystä siihen, ettei vieläkään saatu valmista. Meidän brexit ei ole valmis. Aivan. Britannian parlamentti äänesti torstaina sen puolesta, että maan erolle Euroopan unionista haetaan lisäaikaa. Äänestyksen tulos ei ollut yllätys: ero astuu ilman lykkäystä voimaan kahden viikon päästä eikä mahtisaarella ole mitään käsitystä omasta suunnastaan. EU:n kärsivällisyyttä kuitenkin mitataan pisimmällä mahdollisella mittatikulla. Ennuste on, että unioni kaikkien sen 27 maan voimalla suostuu jatkoajan myöntämiseen, mutta varmaa on, ettei se tee sitä mielellään. Syy tähän on se, ettei kenelläkään ole varmuutta siitä, tuoko lisäaika Britannian umpisolmuun mitään ratkaisua. Aikaa on ollut kaksi vuotta. Kaksi kertaa EU:n ja pääministeri Theresa May n kesken sorvattu sopimus on kaadettu. Viimeksi tämän viikon tiistaina. Vuonna 2016 Britannian kansa halkesi käytännössä kahtia. Vain hiuksenhienolla erolla toiset sanoivat unionista eroamiselle kyllä ja toiset ei. Nyt ollaan tässä. Niin EU:ssa kuin Britanniassakin on maansuru. Unioni menettää yhden voimakkaimmista valtioistaan, ellei tapahdu hokkuspokkusta ja jostain ihmeellisestä syystä Britannia järjestäisi vielä kansanäänestyksen tai muuten vain vetäisi pois eronsa. Tämä näyttää hyvin epätodennäköiseltä, sillä parlamentti äänesti torstaina Lontoossa suuntaa-antavasti murskalukemin, ettei uutta äänestystä järjestetä. Mahdottomalta tuntuu myös ajatus siitä, että hallitus laittaisi pään polviin, hengittäisi pari kertaa, menettäisi poliittiset kasvonsa yhtä nopeasti kuin herneet löytävät kalan ja perunan viereen ja sitten ilmoittaisi, että kyllä, mokasimme, joten järjestetään uudet vaalit. Siihen. Ei. Ole. Aikaa. Ainakaan nykykalenterissa. Tosin sekin voi jälleen muuttua. Samalla Britannia menettää sen lähes 50 vuotta rinnalla kulkeneen kumppanin. Sivukuriositeettina mainittakoon, että suurin osa EU-eron kannalla olleista oli vanhemman sukupolven brittejä, kun taas nuori sukupolvi halusi pysyä unionissa. Vapaa liikkuvuus, koulutus, kaupankäynti… mitä näitä nyt on. Sukupolvemme höpsötyksiä. Lue myös: Britannia haluaa lisää aikaa EU-erolle – seuraavaksi pääministeri lähtee hattu kourassa EU-johtajien luo EU on venynyt ja vanunut Britannian kanssa, koska hallitsematon ero eli kova brexit olisi jokaisen osapuolen ja ihmisen kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto. Nyt EU on kuitenkin valmis siihen, että maa yksinkertaisesti poistuu unionista, jos kerran ei ole mahdollisuutta siihen, että se unionissa pysyisi. Väitteet siitä, että EU arkailisi, eivät pidä täysin paikkaansa. Ainakaan, jos uskotaan, mitä Strasbourgin EU-päämajan käytäviltä kuuluu. –Loppuisi jo, vaikka sitten väkisin, eräs parlamentin edustaja totesi tällä viikolla. Toisaalta on hyvin vaikea uskoa siihen, että maailman suurin rauhanprojekti, joksi EU on tituleerattu, olisi valmis romahduttamaan tilanteen täysin. Kaikkein kestämättömin tilanne on tavallisille kansalaisille Britanniassa ja niille, jotka työskentelevät maassa ja luovat tulevaisuutta. Kuten nyt esimerkiksi suomalaisille, joita enimmäkseen suur-Lontoon alueella asuu noin 20 000. Lue myös: Britannian parlamentti päätti, ettei maan pidä erota EU:sta ilman sopimusta missään tilanteessa – se voi kuitenkin olla vaihtoehto, jos lisäaikaa ei heru Brexitiä ei voi kutsua edes täydellisesti politisoituneeksi peliksi. Kyse on paljon suuremmasta asiasta. Kuukausien kuluessa maalle on käynyt selväksi se, että mikään vaihtoehto ei ole hyvä, ja vaikka se EU:ssa ollessaan on maksanut miljardien summia ylipäätään olemassaolostaan osana unionia, hinta on pieni siihen verrattuna, mitä nyt saattaa olla edessä. Polarisoitunut keskustelu ei tunnu vievän ketään eteenpäin. Eipäs–juupas-retoriikka rehottaa, pääministerin uskottavuus on koeteltu jo niin monta kertaa, että matka kuningattaren luokse olisi heikomman henkilön kohdalla tehty jo monta kertaa eikä pitkän ajan ennusteita Britannian orastavasta talouskasvusta yksinkertaisesti voida tehdä, koska kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa lymyää. On siis kysyttävä, miten olisi kuppi teetä. Kuten niin monessa suuressa päätöksessä, parlamentaarinen alas istuminen ihan rauhassa voisi olla paras lääke. Kenenkään ei tarvitsisi katsoa peiliin ja vetää omia johtopäätöksiä, kun voisi katsoa toista ja tehdä yhteisiä johtopäätöksiä. Tosin tämäkään vaihtoehto ei tuntunut parlamentin alahuonetta torstaina innostavan, kun se äärettömän täpärästi ilmoitti, että valta esityksistä on pidettävä pelkästään hallituksen käsissä. Blimey!