Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kello tikittää: Tänään selviää, lähteekö Britannia EU:sta maaliskuussa – Tässä ovat tämän hetken ydinkysymykset

Britanniassa on pitänyt tällä viikolla kiirettä. Tiistaina parlamentti kumosi pääministeri Theresa Mayn brexit-erosopimuksen luvuin 391-242 ja eilen äänestettiin siitä, haluaako maa eroon EU:sta kovan brexitin turvin. Rimaa hipoen Britannia päätti hylätä kovan brexitin. Äänestystulos oli 312-308. Tänä iltana puolestaan äänestetään siitä, milloin Britannia irtaantuu EU:sta. Vielä jaksetaan osittain rummuttaa alkuperäistä eropäivää, joka on 29.3. Tuohon perjantaihin on aikaa kaksi viikkoa. Kun tilanne on se, että Britannian päättäjät ovat näin vahvasti erimielisiä brexitin yksityiskohdista, ero tulee hyvin todennäköisesti venymään. Kuinka paljon brexitiä voi lykätä? Vaan kuinka paljon? Brexitiä on näillä näkymin mahdollista lykätä kesäkuun loppuun saakka. Jos Britannia lykkää eroa kesäkuun yli, maa joutuu osallistumaan EU-vaaleihin. Vaalit pidetään toukokuussa Omin päin Britannia ei pysty eroa viivästyttämään. Maa tarvitsee luvan EU:lta, jonka kärsivällisyys Britannian tempoilun kanssa on koetuksella. Suostumuksen saaminen ole läpihuutojuttu. EU vaatii lykkäämiselle hyviä perusteluja, muttei ole määritellyt tarkemmin sitä, mikä lasketaan hyväksi perusteeksi. Millaisen sopimuksen Britannia oikein haluaa, jos Mayn paperi ei kelpaa? Tämä onkin yksi torstain ydinkysymyksistä. EU on jo sanonut, että Mayn sopimus on ainut, josta EU neuvottelee Britannian kanssa. Muunlaisen sopimuksen Britannia joutuu keksimään omin avuin. Eilisessä äänestyksessä selvisi, että 312 brittiedustajaa haluaa erota jonkinlaisen sopimuksen turvin, mutta he eivät ole innostuneita Mayn sopimuksesta. Toisenlaisen sopimuksen hahmottelu ei tule olemaan helppoa. Löytyykö rajapulmaan ratkaisu? Vaikka Mayn sopimus on tällä viikolla kuollut ja kuopattu, hän haluaa ensi viikolla vielä kertaalleen kokeilla, josko sopimus kelpaisi parlamentille. Sen sijaan keskustelut backstop-sopimuksesta jatkuvat edelleen. Backstop käsittelee Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajaa. Se on yksi olennaisimmista brexitiin liittyvistä pulmista. Backstopin avulla pyritään välttämään kova raja Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä. Rajan yli kulkee päivittäin ihmisiä ja tavaroita, joten kova raja aiheuttaisi huomattavasti hankaluuksia. Backstop-malli tulisi voimaan silloin, jos tämänpäiväisen äänestyksen tulos on se, että Britannia eroaa aiotusti 29.3. Tämä on hyvin epätodennäköistä, mutta rajaongelmahan ei katoa mihinkään. Olennaista tässä on se, että backstopiin brittiparlamentin on saatava ratkaisu. EU on sanonut, että parlamentin on oltava yhtä mieltä backstop-mallista, jos se haluaa lykkäystä EU-eroon. Backstopista on oltava Britanniasta yksimielisyys myös silloin ennen kuin mitään kauppaneuvotteluja voidaan edes aloittaa. Miksi backstopista ei päästä yksimielisyyteen? Koska jotkut brittiedustajat pitävät sitä liian epämääräisenä. Edustajat haluavat muun muassa varmuuden siitä, miten kauan backstop-malli olisi voimassa, ja olisiko malli väliaikainen, jos Britannia eroaa 29.3. Syvemmällä kytevät pelot rajan symbolisesta merkityksestä. Raja saattaisi horjuttaa rauhaa Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä. Alueiden väliset, pahimmat väkivaltaisuudet päättyivät vasta muutama vuosikymmen sitten. Rauhansopimus (Belfastin sopimus) solmittiin vuonna 1998, ja virallisesti Britannian armeijan operaatio Pohjois-Irlannissa päättyi reilut 10 vuotta sitten. Vajaan kahden miljoonan asukkaan rauha on vielä nuori ja hauras. Britannia päätti erota Euroopan unionista 23.6.2016. Eroa on tehty jo niin pitkään, että konkreettisia päätöksiä on tultava.