Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Jo 50 000 suomalaista sairastaa parantumatonta suolistosairautta - terveydenhoitojärjestelmä ei pysy alati kasvavan potilasmäärän perässä

Tänään Aamulehdessä julkaistaan Kelan juuri valmistuneet tilastot. Ne kertovat, että jo 50 000 suomalaista sairastaa tulehduksellista IBD-suolistosairautta: joko haavaista paksusuolen tulehdusta tai Crohnin tautia. Joka vuosi uusia potilaita ilmaantuu noin 2 000 lisää. Luvut ovat pelottavia, sillä IBD on parantumaton sairaus. Se kulkee ihmisen mukana koko elämän. Tulehdukselliset suolistosairaudet rasittavat jo ennestään kovilla olevaa terveydenhoitojärjestelmäämme. Helpotusta ei ole luvassa, siksi hurjaa vauhtia suolistopotilaiden määrä kasvaa. IBD:hen sairastuvat eniten 15 - 35-vuotiaat suomalaiset. Suomessa on myös noin 15 000 yli 60-vuotiasta, jotka sairastavat IBD:tä. Myös heidän määränsä kasvaa koko ajan. Tämä näkyy jatkossa vanhustenhoidossa. IBD on hankala sairaus , sillä sitä ei aina terveydenhoitojärjestelmässämme tunnisteta. Suomalaiset sairastavat paljon myös keliakiaa ja ärtyvän suolen oireyhtymää. Niiden oirekuvasto on samankaltainen, mutta ne ovat eri sairauksia. Kun suolisto-oireista kärsivä potilas tulee terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle, nopea tunnistaminen on tärkeätä, sillä tauti saadaan usein hyvin hallintaan, kun epäily vahvistetaan jatkotutkimuksilla ja potilas ohjataan oikeaan hoitoon. IBD saadaan aisoihin vain erikoislääkkeillä. Siksi perusterveydenhuoltoon ja terveysasemille tarvitaan lisää asiantuntevaa henkilöstöä, jotka tunnistavat IBD-sairauksien oireet. Pirkanmaalla tilanne on parempi kuin monessa muussa paikassa Suomessa, sillä täällä on pitkä kokemus sairaudesta sekä hyviä ammattilaisia, jotka tietävät, missä IBD:n kanssa mennään. Lisää resursseja kuitenkin tarvitaan, sillä Pirkanmaa on IBD:n korkean esiintyvyyden aluetta. Sairaanhoitopiirin alueella on jo lähes 5 000 IBD-potilasta, ja määrä kasvaa koko ajan. Todistamme parhaillaan uuden kansantaudin syntyä. Nykyresursseilla kymmenien tuhansien potilaiden tehokas hoito ja seuranta on mahdotonta, sillä vastaanottoaikoja ei riitä kaikille. Suomi tarvitsee koko maan kattavan selkeän suunnitelman IBD-potilaiden tunnistamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Tarvitaan myös suunnitelma siitä, miten alati kasvavan potilasjoukon asiantunteva neuvonta ja tehokas etäseuranta järjestetään. Tässä on vielä paljon tekemistä.