Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Metsät ottavat nykyisin ilmakehästä 20–30 prosenttia ihmisten tuottamasta hiilidioksidista – metsätutkijan mukaan metsien hoito vaikuttaa oleellisesti kykyyn sitoa hiiltä

Metsien hiilinielut sekä hakkuiden ja puutuotteiden ilmastovaikutukset olisi jokaisessa maassa analysoitava päätöksenteon tueksi. Näin sanoo arvostettu kanadalainen metsätutkija Werner Kurz . –Metsät ottavat nykyisin ilmakehästä 20–30 prosenttia ihmisten tuottamasta hiilidioksidista. Kuivatun puun painosta puolet on hiiltä. Pystyvätkö metsät jatkamaan hiilen sitomista? Se riippuu siitä, miten metsiä hoidetaan, Kurz sanoo. Mikä sitten olisi oikea tapa hoitaa metsiä? –Siihen ei ole yhtä oikeata mallia. Metsät eivät ole kaikkialla maailmassa samanlaisia. Tropiikissa metsät kasvavat joka päivä, mutta esimerkiksi Suomessa kasvukausi on paljon lyhyempi. Toisaalla metsät palavat herkemmin ja hyönteistuhojen yleisyys vaihtelee, mikä on otettava hakkuusuunnitelmissa huomioon. Maakohtaisesti olisi optimoitava, mikä on ilmastolle hyödyllisintä, Kurz sanoo. Kurz korostaa, että myös metsien hyödyntäminen palvelee tietyissä tapauksissa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Näin käy, jos puu korvaa ympäristölle haitallisempia tuotteita. –Esimerkiksi teräs ja betoni aiheuttavat päästöjä. Kestävässä puurakentamisessa puu varastoi hiiltä pitkäksi aikaa. Myös nämä ilmastovaikutukset on analysoitava ja otettava huomioon. Kurz ottaisi huomioon myös sen, että aiheuttaako tietyn metsäalueen säästäminen hakkuita muualla. –Ilmastolle on haitallisempaa, jos puuta kaadetaan joka tapauksessa kauempana sahoista ja sellutehtaista siten, että puu on kuljetettava pitkä matka. Hakkuiden pitäisi perustua tutkittuun tietoon Ilmastonmuutoksen torjunnan pääpainon on Kurzin mukaan oltava fossiilisten polttoaineiden käytön ja sitä kautta päästöjen vähentämisessä. –Metsät auttavat ilmastotyössä, mutta niitä ei saa käyttää tekosyynä sille, ettei fossiilisten polttoaineiden käyttöä leikata. Suomessakin on käyty ajoittain tunteikasta keskustelua siitä, kuinka paljon tai vähän metsiä saa hakata. Kurz painottaa, että päätösten olisi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa perustuttava tutkittuun tietoon. –Suomessa on hoidettu metsiä hyvin ja Luonnonvarakeskus tekee ansiokasta tutkimustyötä. Yhteiskunnassa on samalla keskusteltava siitä, että mitä metsiltä halutaan. Ovatko metsät suojeltuja vai talous-, poro- tai sienimetsiä? Kaikki eivät saa kaikkea, vaikka poliitikot herkästi niin lupaavat, Kurz sanoo. Ihmisen toiminnalla on väistämättä vaikutusta luontoon. Surullinen esimerkki tästä on viime perjantaina julkistettu tieto siitä, että Suomen luonnon köyhtyminen on jatkunut. Metsissä erityisesti monet lintulajit, hyönteiset ja sammaleet ovat ahtaalla hakkuiden takia. –Luonnon monimuotoisuuden suojelun on oltava mukana ilmastotyössä. Hakkuiden seuraukset on tunnistettava. Ihmisten on kuitenkin käytettävä luonnonvaroja. Ihmisiä on maapalolla jo seitsemän miljardia ja sillä on vaikutuksensa, Kurz sanoo. Hänen mukaansa on ongelmallista, jos maanviljelijöitä ajetaan pelloiltaan metsittämisen takia, sillä ruokatuotantoakin tarvitaan. Lihan tuotanto vaatii paljon enemmän maa-alaa kuin kasvien tuotanto. Lihankulutuksen vähetessä globaalisti maatalousmaata voisi vapautua metsittämiseen. Se on kuitenkin toisen tunteikkaan keskustelun paikka. Kanadalainen Werner Kurz (syntynyt 1958) on yksi maailman johtavia metsien ja ilmaston välisen suhteen tutkijoita. Hän on ollut kirjoittajana useissa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raporteissa. Kurzin tutkimukset keskittyvät metsäsektorin mahdollisuuksiin hillitä ilmastonmuutosta. Hän on väitellyt metsäekologiasta ja valmistunut tohtoriksi Brittiläisen Kolumbian yliopistosta. Kurz vierailee keskiviikkona Metsäteollisuus ry:n seminaarin pääpuhujana. Metsäteollisuus kompensoi Kurzin lennot Suomeen MyClimate-järjestelmän kautta.