Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hoivabisnes kuriin ja henkilöstömitoitus lakiin

Olen koko aikuisikäni tehnyt töitä paremman vanhustenhoidon puolesta. On hyvä, että epäkohdat ovat nousseet viimein myös laajasti ihmisten tietoon – nyt on tekojen aika niiden korjaamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli vanhustenhuollon tilanteesta ministeriötä, Valviraa, Poliisia, AVI:a ja henkilöstöjärjestöjä. Saamamme tiedot ovat todella huolestuttavia. Bisneksen tekeminen näyttäytyy vanhustenhoidossa yhä merkittävämpänä tekijänä. Se on johtanut siihen, että henkilöstö on äärirajoilla ja laadusta tingitään. Viranomaisselvityksessä tuotiin esille useita ongelmia: puutteet vanhusten ravitsemuksessa ja hygieniassa, luvallisen henkilöstön määrä sekä työntekijöiden ja esimiesten sijaisjärjestelyjen puute. Surullista luettavaa tämän hetken Suomesta. Valvovat viranomaiset toivat esiin, että epäkohtailmoitukset ovat räjähtäneet käsiin vuoden takaisesta. Tarkemmin niiden määrä on kasvanut peräti 134 prosenttia. Jokaisen ilmoituksen katsottiin olevan aiheellinen, mutta toisaalta tilastoissa korostuu muutama julkisuudessakin ollut iso hoitoalan pörssiyhtiö. Valvontaviranomainen toi esille terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiakasturvallisuuskulttuurin muutoksen. Jos viranomainen tekee huomautuksen terveydenhuollolle, asiasta vastaava ylilääkäri vastaa heti, että asia on korjattu. Sen sijaan kun huomautus tehdään hoivapalveluille, asiaan palaa juristi. Esimerkiksi Esperin johto on ulkoistanut viranomaisille vastaamisen juristeille. On selvää, että valvovat viranomaiset yrittävät tehdä parhaansa, mutta toisaalta käytettävissä olevat keinot ja resurssit ovat liian vähäiset. Tulevaisuudessa valvontaa tulee tehostaa ja valtuuksia kasvattaa. Jos hoivayhtiöihin eivät huomautukset tehoa, niille on säädettävä lainsäädännöllä niin tuntuvat sanktiot, että ne tuntuvat pääomasijoittajien rahapussissa saakka. Viimeistään silloin hekin kiinnittävät huomiota hoidon laatuun. Työvuorosuunnittelussa on vakavia puutteita ja johtamiskäytännöissä on sekavuutta. Yksiköiden johtajat eivät voi myöskään isoissa yrityksissä tehdä itsenäisesti työvuoroja, vaan lähijohtaja joutuu kuittaamaan työvuorot alue-esihenkilöltä. Kulukuri ja tulostavoitteet ovat kovat ja asettavat paineita henkilöstön määrään. Muun muassa Attendolla on käytössä mobiililaitteella tapahtuva työvuoroseuranta, eli järjestelmällä näkee vain, minne työntekijä menee töihin, mutta ei näe kenen kanssa työskentelee. SuPerin omat selvitykset ovat vielä surullisempaa luettavaa. He arvioivat toteutuneen henkilöstömitoituksen olevan vain 0,32, eli yksi työntekijä kahdeksaa ihmistä kohden. Siksi hoitajamitoitus 0,7 on säädettävä sitovana lakiin. Ammattiliitto arvioi, että kymmenet tuhannet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat töissä muualla kuin hoitoalalla. Jokainen varmaan ymmärtää, ettemme saa heitä takaisin hoito- ja hoiva-alalle, jos emme osoita hoitoalalla nykyistä paljon suurempaa arvostusta – niin työn kuormittavuuden kuin palkkauksen avulla. Tulevaan hallitusohjelmaan on saatava sitovat kirjaukset henkilöstömitoituksesta, valvonnan tehostamisesta ja kovan hoivabisneksen kitkemisestä. Esimerkkejä hoidon laiminlyönneistä on jo aivan liikaa. Nyt niihin on puututtava. Vaaleissa ratkaistaan vanhustenhoidon suuntaviivat – markkinat vai ihmiset.