Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ikääntyneiden työttömyys halutaan kuriin: Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on muita Pohjoismaita matalampi

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on muita Pohjoismaita matalampi. Muissa Pohjoismaissa korkeaa työllisyysastetta selittää osittain korkeampi osa-aikaisen työn osuus. Suuntaa halutaan Suomessakin muuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön vuonna 2018 toukokuussa asettama työryhmä on valmistellut ikääntyneiden työllisyyttä edistäviä keinoja, joilla edistetään työssä pysymistä ja työttömien uudelleen työllistymistä. Työryhmä jätti maanantaina loppuraporttinsa, jossa on ehdotettu useita ennaltaehkäiseviä ja työllisyyttä parantavia toimia. Vuonna 2017 työttömiä 55–64-vuotiaita oli työnvälitystilaston mukaan 80 000 henkilöä, mutta työvoimatutkimuksessa vain 39 000. Raportin mukaan ero johtuu siitä, että ikääntyneillä työttömyys usein pitkittyy, jolloin moni luopuu aktiivisesta työnhausta, mikä on työvoimatutkimuksessa työttömyyden kriteeri. Työn ohessa opiskelu houkuttelevammaksi Raportissa esitetään työuran aikana tapahtuvaa suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja koulutusta työttömyyden ehkäisykeinoiksi. Se edellyttäisi oppilaitosten ja korkeakoulujen lisäävän työssä oleville sopivia ammatillisia opintokokonaisuuksia ja kehittävän työssäkäyville soveltuvia opiskelujärjestelyjä. Myös aikuiskoulutustukea koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin työryhmän mukaan uudistaa niin, että tuki kannustaisi nykyistä paremmin työn ohessa opiskeluun. Henkilökohtaista opintoneuvontaa ja uraohjausta olisi tarjottava myös työllisille. Työryhmä peräänkuuluttaa myös työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, sillä osaamisen arviointi halutaan osaksi työkyvyn arviointia. Mikäli työterveyshuolto havaitsee työkykyongelmiin liittyvän myös ongelmia osaamisessa, voitaisiin henkilö ohjata saamaan tukea ja kehittämään osaamistaan, todetaan raportissa. Monialaista tukea ja neuvontaa Työllisyyttä parantavina toimina työryhmä ehdottaa muun muassa erillisen, usean tahon osaamiskeskuksen tai matalan kynnyksen palvelupisteen perustamista ikääntyneille. Paikassa tarjottaisiin monialaista tukea, neuvontaa ja ohjausta, sillä työryhmän mukaan toistuva henkilökohtainen ohjaus ja työnhakutuki ovat edellytyksiä uudestaan työmarkkinoille pääsylle. Korkeakoulutetuille tehostettua ohjausta Raportti nostaa erikseen esiin myös työttömyysuhan alaiset ja työttömät korkeakoulutetut, joille pitäisi antaa tehostettua ohjausta, työkyvyn arviointia, työnhakupalvelua sekä koulutusta, johon liittyy työharjoittelu tai palkkatukijakso yrityksessä. Toimia työryhmä perustelee muun muassa sillä, että yli 55-vuotiaiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on Suomessa selvästi muita pohjoismaita heikompi ja sillä, että kohderyhmällä on opiskeluvalmiuksia ja mahdollisesti yli kymmenen vuotta työuraa jäljellä uudella urapolulla. Raportissa esitetäänkin ikääntyneille ja korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattua tutkimuksellista kokeilua, jossa pilotoidaan yksilölliseen osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen tähtääviä palveluita. Lisäksi siinä ehdotetaan TE-palveluita ja omaehtoista koulutusta nykyistä systemaattisemmin. Yhtenä keinona esitetään oppisopimuskoulutusta ikääntyneiden henkilöiden uudelleen- tai jatkokouluttamisessa. Ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Työryhmän toimintaan on osallistunut ministeriöiden virkamiesten lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. Ryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä keinoista, joiden avulla voidaan vahvistaa ikääntyneiden osaamista, työkykyä sekä työllistymistä edistäviä palveluita ja alentaa ikääntyneiden työttömyyttä. Eläkeputken alaraja voi nousta Työnvälitystilaston mukaan 60–64-vuotiaiden työttömien osuus vastaavan ikäisestä työvoimasta on kasvanut selvästi korkeammaksi kuin työikäisillä keskimäärin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin vanhuuseläkeikää. Työttömyysturvan ikääntyneiden työttömien lisäpäiväoikeuden alkamisikä ja päättymisikä ovat kuitenkin työttömyysturvalain mukaan staattisia. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että vuonna 1965 syntyneet ja sitä nuoremmat eivät pääsisi vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana, mutta heidän työttömyysturvansa päättyisi tuolloin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat eläkeratkaisussaan arvioivansa toukokuun 2019 loppuun mennessä työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta eli niin sanottua eläkeputkea. Ratkaisu on sidottu siihen, miten 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus tukityöhön ja aktivointiin on onnistunut parantamaan heidän työllistymistään. Mikäli toimet ovat onnistuneet, lisäpäiväoikeiden alaikäraja saatetaan nostaa vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella eli 62 ikävuoteen. Lähde: valtiovarainministeriö