Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Ulkomaalaisia rikollisia karkotettu nopeutetusti Suomesta – Näin päätös karkottamisesta tehdään

Rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottaminen nopeutui vuoden alussa. Muutama ulkomaalaisrikollinen on ehditty jo karkottaa uuden lain perusteella, kertoo Maahanmuuttovirasto. –Laki koskee vuodenvaihteen jälkeen tehtyjä rikosperusteisia karkottamisesityksiä, kertoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta. Rikoksiin syyllistyneet tai muutoin vaaralliset ulkomaalaiset ovat tärkeysjärjestyksen kärjessä sekä ratkaisujen tekemisessä että niiden täytäntöönpanossa. –Aiemmin henkilö saattoi valitusprosessien takia oleskella 2–3 vuottakin maassa sen jälkeen, kun poliisi oli tehnyt karkottamisesityksen, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Nykylain mukaan poliisi voi poistaa rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen maasta 30 päivän kuluttua siitä, kun tälle on ilmoitettu karkottamispäätöksestä. Valitusprosessi ei siis takaa enää automaattisesti oleskelun jatkumista. Lähes kaikki rikosperusteisen karkottamispäätöksen saaneet valittavat hallinto-oikeuteen. Karkottaminen voidaan silti panna täytäntöön heti 30 päivän määräajan päätyttyä, ellei hallinto-oikeus erikseen sitä kiellä. –Aikaisintaan puolen vuoden kuluttua on mahdollista arvioida, nopeuttaako uusi laki rikosperusteisten karkottamisten täytäntöönpanoa, Poutanen toteaa. Vaarallisimmat karkotetaan heti Rikosperusteiset karkottamisesitykset tekee pääsääntöisesti poliisi. Perusteena ovat tällöin tyypillisesti vakavat rikokset kuten henkirikokset, vakavat terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset ja törkeät huumausainerikokset. –Teemme karkottamisesityksiä enemmän kuin niitä menee läpi. Valtaosa vakaviin rikoksiin syyllistyneistä päätyy karkotettavaksi kuitenkin heti vankilasta vapauduttuaan, Poutanen sanoo. Ulkomaalainen voidaan karkottaa vakavan rikoksen perusteella, vaaralliseksi arvioidun käytöksen perusteella tai jos hänen arvioidaan vaarantavan kansallista turvallisuutta. –Yleensä perusteena on yksittäinen vakava rikos. Karkottaminen on mahdollista myös silloin, jos henkilö syyllistyy jatkuvasti useisiin lievempiin rikoksiin, Koskipirtti kuvailee. Kansallisen turvallisuuden vaarantamista voi olla esimerkiksi terrorismiuhka. Tähän kantaa ottaa Suojelupoliisi. Kansallisen turvallisuusuhan perusteella karkotettavaksi määrätään vuosittain kymmenkunta ulkomaalaista. Osa katoaa poliisilta Laki edellyttää karkottamispäätöksissä kokonaisharkintaa. Rikosten lisäksi tähän vaikuttavat esimerkiksi Suomessa oleskelun pituus, alaikäisenä maahantulo, perhesuhteet ja työtilanne. –Karkeasti arvioiden noin 40 prosenttia rikosperusteisesti karkotettavaksi esitetyistä ei karkoteta, Koskipirtti kertoo. Maahanmuuttovirasto käsittelee vuosittain kymmenkunta karkottamisesitystä, joissa karkottamista on esitetty jo toista tai useampaa kertaa samalle henkilölle. Jos henkilö jatkaa rikosten tekoa, hänet saatetaan karkottaa jopa vuosikymmenien Suomessa oleskelun jälkeen. Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ei voida karkottaa niin kauan, kuin hän tarvitsee turvapaikkaa. –Tunnustamme ihan reilusti, että kaikkia rikosperusteisen karkottamispäätöksen saaneita ei pystytä koskaan poistamaan maasta, Poliisihallituksen Poutanen sanoo. Syynä voi olla esimerkiksi se, että poistumiskäskyn saanut lähtee itse maasta, vastaanottava maa ei huoli palautettavaa, henkilö katoaa maan alle tai hakee turvapaikkaa. Palautettavissa paljon rikollisia Poliisi palautti viime vuonna noin 2 500 karkottamis- tai käännyttämispäätöksen saanutta henkilöä. –Valtaosa tästä porukasta oli syyllistynyt rikoksiin, vaikka päätös ei olisi tullut rikosten perusteella, Poutanen sanoo. – Myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneissa on rikoksiin syyllistyneitä tai muutoin poliisin vaaralliseksi arvioimia henkilöitä, jotka priorisoimme palautusjonon kärkeen. Suurin osa kaikista palautuksista tehdään Viroon. Tammikuun alussa voimaan tullut ulkomaalaislain uudistus nopeuttaa rikosten perusteella karkottamispäätöksen saaneiden maasta poistamista. Karkottaa voi henkilön, jolla on ollut oleskelulupa Suomessa. Nykylain mukaan karkotettava ei saa enää automaattisesti jäädä odottamaan Suomeen, että valitusprosessi oikeusasteissa on käsitelty loppuun. Karkottaminen voidaan toteuttaa 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun karkotettavalle on tiedotettu karkottamisesta. Hallinto-oikeus voi kuitenkin erillisellä päätöksellä keskeyttää tai kieltää karkottamisen. Rikosperusteinen karkottaminen on mahdollista vakavan rikoksen, toistuvien lievien rikosten ja kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella. Yleisimmin rikosperusteisen karkottamispäätöksen syynä on vakava rikollisuus. Vuosittain muutama karkotetaan kansallisen turvallisuusuhan takia.