Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Analyysi: Lähes kaikki puolueet sanovat kiintiöpakolaisille kyllä – perussuomalaiset ei päästäisi heitäkään Suomeen

Humanitaarinen maahanmuutto on Suomessa jatkossa erityisesti sitä, että Suomi ottaa pakolaisleireiltä heikommassa asemassa olevia kiintiöpakolaisiksi. Heikommassa asemassa oleviksi nostetaan erityisesti naiset ja lapset. Siniset nostavat samaan ryhmään myös vainotut kristityt. Samaan aikaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia tehostetaan, kotouttamista parannetaan ja turvapaikkapäätöksiä nopeutetaan. Nämä ovat päälinjoja monen eduskuntapuolueen vaaliohjelmien maahanmuutto-osioissa. Puolueiden välillä on toki eroja. Sdp, vihreät, vasemmistoliitto sekä rkp haluavat turvapaikanhakijoille takaisin ilmaisen oikeusavun, jotta hakuprosessi sujuisi jouhevammin. Samat puolueet haluavat myös nostaa kehitysavun määrärahoja ja pakolaiskiintiötä sekä helpottaa perheenyhdistämistä. Vasemmistoliitto ja rkp puhuvat vähintään 2 500 kiintiöpakolaisesta vuodessa ja vihreät 3 000:sta. Viime vuosina Suomi on ottanut 750–1 050 kiintiöpakolaista vuodessa. Suomen on autettava hädässä olevia, sanovat myös kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja siniset. Näillä puolueilla on kuitenkin jonkin verran tiukempi linja kuin aiemmin mainituilla. Esimerkiksi rikollisten palautuksia olisi näiden keskusta-oikeistossa olevien puolueiden mielestä tehostettava samoin kuin ulkomaalaisvalvontaa. Kokoomus ja siniset haluavat, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolella "maihinnousukeskuksissa", joista ei ole kuitenkaan toistaiseksi syntynyt Euroopan unionissa sopua. Yksikään ulkopuolinen maa ei ole näitä keskuksia alueelleen halunnut. Myös sdp toivoo yhtenäistä maahanmuuttolinjaa EU-tasolla viitoittamaan tietä, vaikka sellaisen synnystä on ollut toistaiseksi vain vähän viitteitä. Sininen tulevaisuus olisi valmis muuttamaan perustuslakia, jotta Suomen kansalaisille voitaisiin maksaa korkeampaa sosiaaliturvaa kuin ulkomaalaisille. Siniset haluavat myös uskollisuusvakuutuksen kansalaisuuden saamiseksi ja kiellon kerjäämiselle siihen liittyvän rikollisuuden takia. Maahanmuuttajille siniset olisivat valmiita järjestämään mentorointia pienyrittäjyyteen ja "sisuviisumin" poikkeuksellisen hyvästä kotoutumisesta ja työllistymisestä. Perussuomalaisten linja on eduskuntapuolueista tiukin. Humanitaarinen maahanmuutto on perussuomalaisten mielestä lopetettava kokonaan. Myös kiintiöpakolaisten ottaminen olisi puolueen mielestä lakkautettava. Rajavartiolakiin halutaan helposti sovellettava "hätätilapykälä", joka sallisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen rajalla. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut olisi puolueen mukaan otettava säilöön ja perheenyhdistämisen kriteereitä olisi entisestään kiristettävä. Perussuomalaiset auttaisi hädässä olevia näiden lähtöalueilla "tehostamalla" kehitysapua näihin kohteisiin. Tiukan linjan syyksi perussuomalaiset nostaa sen, että Suomi muuttuisi "ei-suomalaiseksi" tulevaisuudessa ilman tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue nostaa huoliksi myös maahanmuuttajien tekemät rikokset, kantaväestöä korkeamman työttömyysasteen sekä maahanmuuton kustannukset yhteiskunnalle. Myöskään työperäinen maahanmuutto ei käy perussuomalaisille, koska robotisaation ja tekoälyn uskotaan vievän juuri monen maahanmuuttajataustaisen työpaikan matalapalkkaisilta aloilta. Muut puolueet haluavat pääsääntöisesti helpottaa työperäistä maahanmuuttoa tai vähintään sallia sen tarpeiden ja hyödyn mukaan. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli viime vuonna pienempi kuin ennen ennätysvuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2018 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4 548, mutta hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain. Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiempaan hakemukseensa. Yleinen syy uudelle hakemukselle on se, että hakija kertoo uudesta perusteesta, joka on yleisimmin kääntyminen Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Irakilaisten jälkeen suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Venäjä ja Somalia. Venäläisistä turvapaikanhakijoista iso osa oli jehovantodistajia ja pohjoiskaukasialaisia. Vuonna 2018 tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli 43 prosenttia. Lähde: Maahanmuuttovirasto