Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Uudistus ei lopu, vaikka Sipilän sote-malli kaatui – Seuraavalla hallituksella on suuria kysymyksiä ratkaistavana

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-malli kaatui, mutta sote-uudistus jatkuu. –Emme pudota hanskoja. Jatkamme sisältövalmistelua siten, että emme ota palvelurakenteeseen tai valinnanvapauteen kantaa. Pystymme jatkamaan sisältötyötä esimerkiksi palveluiden integraation ja tietojärjestelmien parissa, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sanoo Lännen Medialle. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava seuraava hallitus joutuu ottamaan jättiurakan suuret linjat hoidettavakseen. –Toivottavasti meillä on jo parin kuukauden kuluttua hallitusohjelma, jonka pohjalta työtä jatketaan, Varhila toteaa. Sipilän hallituksen sote-mallin kaatuminen johtaa maakunnissa siihen, että epätietoisuus jatkuu yhä. Vaikeuksia voi aiheutua siitä, jos jollekin uudistuksen hankkeelle on odotettu maakunnissa rahoitusta. Uusia rahoitussitoumuksia ei ole näillä näkymin tulossa ennen kuin seuraava hallitus linjaa kokonaisuudesta. –Jos sitoumus rahoituksesta on jo olemassa, rahat voi käyttää tarkoitettuihin hankkeisiin, Varhila sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty paljon valmistelutyötä sote-uudistuksen eteen. Varhilan mukaan uutinen Sipilän hallituksen erosta ja valmistelutyön lopettamisesta otettiin ministeriössä tyrmistyneenä vastaan. Vaikeudet olivat kuitenkin hyvin tiedossa. –Torstaina oli nähtävissä, ettei aika riitä eduskunnassa. Toivoin hallitukselta rohkeita ratkaisuja, jotta turhaa työtä ei tehtäisi. En arvannut, että ratkaisu on näin rohkea. Uutinen on otettu tyrmistyneenä vastaan, Varhila kuvaa. Ylijohtaja kertoo, että ministeriössä käydään läpi kaikkien kanssa jaksamista ja työhyvinvointia valmistelun loppumisen takia. –Olen ollut yhteydessä johtaviin juristeihimme. Pettymys ja harmitus ovat olleet pinnalla, mutta samalla ajatellaan, että tästä on opittu paljon. Ajattelemme eteenpäin, vaikka tyhjyyden tunnetta on. Suurkuntia vai sote-alueita? Mikä sitten voisi olla se sote-malli, jota seuraava hallitus ajaa? Gallupkärki Sdp on puhunut "riittävän suurista "sote-kunnista", joille tulisi myös verotusoikeus. Sipilän hallituksen sote-mallissa maakunnilla ei verotusoikeutta olisi ollut, mikä olisi arvostelijoiden mukaan voinut johtaa rahapulaan maakunnissa. Kaikki puolueet kannattavat sitä, että palveluiden järjestäminen olisi nykyisiä kuntia suuremmilla alueilla. Seuraavan hallituksen tehtävänä on päättää, jatketaanko keskustalle rakkaiden 18 maakunnan pohjalta, haetaanko sittenkin Sdp:n haluamia suurkuntia vai keskitetäänkö järjestämisvastuu vain noin 5–10 sote-alueelle? Suuret kaupungit ovat Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla pitkään halunneet pitää mahdollisimman paljon palveluita itsellään. Sote- ja maakuntauudistus olisi vienyt monia muitakin palveluita maakunnille. Nyt suurilla kaupungeilla, joissa Sdp, kokoomus ja vihreät ovat usein valtapuolueita, on uusi mahdollisuus ajaa etujaan. Kuinka paljon yksityistä hoitoa? Vaikea kysymys on myös se, missä roolissa yksityiset palvelut ovat. Ainakin vasemmistopuolueet ja vihreät ovat halunneet julkisen sektorin olevan päävastuussa, mikä ei olisi myöskään keskustalle vastenmielistä. Yritykset ja yhdistykset voisivat täydentää tarjontaa, ja ilman yksityisiä tuskin syntyisi toimivaa järjestelmää. Esimerkiksi palvelusetelit ovat laajasti kannatettuja. Kokoomus on ajanut laajaa valinnanvapautta eli yksityisen tuotannon suurempaa roolia. Perustuslailliset ongelmat valinnanvapaudessa pitäisi pystyä kuitenkin ratkomaan, jos kokoomus haluaa saada malliaan toteutukseen. Seuraavallakin hallitukselle on kova urakka, kun se yrittää sovitella eri malleja niin poliittisesti kuin perustuslaillisesti hyväksyttäviksi. Väestön ikääntyminen lisää koko ajan hoidon ja hoivan tarvetta, joten kiire uudistuksen toteutumiselle ei vähene.