Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kolme kaupunginjohtajaa kertoo, miten sote-palveluita pitäisi uudistaa Tampereen seudulla: Seuraavassa mallissa vetovastuu kunnille ja lisää kilpailua

Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen tapasi Tampereen kaupunkiseudun muut kuntajohtajat sopivasti näiden yhteisessä kokouksessa perjantaiaamuna, kun tieto sote-uudistuksen kaatumisesta oli tullut. Heti kokouksen päätyttyä Väätäinen ounasteli Tampereen lähiaikoina esittävän, että Pirkanmaan kunnat ja sairaanhoitopiiri lähtevät selvittämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kokoamista Pirkanmaan kuntien omana ratkaisuna. Keskipäivällä Tampereen kaupungin pormestarilta Lauri Lylyltä (sd.) tulikin jo asiaa koskeva tiedote julki. Väätäinen on soten kaatumisesta siksi hyvillään, että hän on nähnyt mallissa paljon ongelmia. Toisaalta hän on soten kaatumisesta pahoillaan, koska sen valmisteluun on käytetty valtavasti aikaa ja rahaa, ja kuntien oma kehitystyö on ollut miltei pysähdyksissä. Nyt Väätäinen lähtisi miettimään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista pienempänä pakettina. Hän pudottaisi siitä pois maakuntahallinnon ja sosiaalipalvelut, ja uudistaisi ensin vain terveyspalvelut. Tilakysymys hiersi Nokialla Eero Väätäinen näkee nyt kaatuneessa sote-mallissa ison valuvian. –Reilun pelin hengessä maakunnan vastuulle olisi pitänyt siirtää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tilat, välineet ja irtaimisto, ja niiden arvo olisi pitänyt korvata kunnille. Näkemyksen taustalla on se tukala tilanne, johon Nokia olisi sote-uudistuksen toteutuessa joutunut. Se joutuu rakentamaan uuden, kymmeniä miljoonia maksavan hyvinvointikeskuksen sisäilmaongelmista kärsivän terveyskeskuksensa tilalle, mutta ei olisi voinut olla varma, että maakuntahallinto olisi sote-uudistuksessa ottanut tilat käyttöönsä ja maksanut niistä Nokian kaupungille vuokraa. Nokian hyvinvointikeskuksen rakentamiseen soten kaatumisella ei ole vaikutusta. –Nokia tuottaa sote-palveluja kuten tähänkin asti ja alkaa ensi vuonna rakentaa hyvinvointikeskuksen noin 20 miljoonan euron ensimmäistä vaihetta. Lue myös: Nokia ei jatka Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueen selvittämistä – päätös syntyi täpärästi äänestyksen jälkeen Lue myös: Nokia haluaa rakentaa hyvinvointikeskuksensa vaiheittain – hakee muutoslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä Mänttä-Vilppulan johtaja kannattaa kilpailua Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan Markus Auvisen mielestä soten kaatuminen aiheuttaa valtakunnallisesti epätietoisuutta, mutta Mänttä-Vilppulan tilannetta se ei hetkauta suuntaan eikä toiseen. Mänttä-Vilppulassa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa yhteisyritys, jonka kunta on perustanut yksityisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhtiön Pihlajalinnan kanssa. Sopimus sote-palveluiden tuottamisesta on voimassa vielä yli 12 vuotta vuoteen 2031 asti. Mänttä-Vilppulan valtuusto teki juuri maaliskuun alussa periaatepäätöksen myydä sote-kiinteistönsä Pihlajalinna Terveys Oy:lle. –Homma toimii, Auvinen kommentoi. Hänen mukaansa vuonna 2013 aloitetun yhteistyön aikana Mänttä-Vilppula on säästänyt miljoonia ja on pystynyt säilyttämään sote-palvelut lähellä. Hänen mukaansa kuntalaiset ovat tyytyväisiä hoidon laatuun. Auvinen ei silti mahdollisessa seuraavassa sote-mallissa ulottaisi Mänttä-Vilppulan mallia kaikkiin kuntiin, mutta sisällyttäisi siihen yksityisen ja julkisen sektorin kilpailun. –Meillä on kokemusta kokonaan julkisesta toimijasta eli sairaanhoitopiiristä ja nyt yksityisestä toimijasta. Tämän perusteella sisällyttäisin mahdolliseen uuteen sote-malliin kilpailuelementin niin, ettei malli edustaisi kokonaan julkisen sektorin monopolia eikä aivan yksityistä. Kangasalan johtaja kannattaa Pirkanmaan kuntien yhteistä työtä Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen katsoo, että tilanne on nyt soten kaaduttua hallinnassa. Kangasalan kaupunki, kuten muutkin kunnat, jatkavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista kuten ennenkin. Hänen mielestään jatkoa kannattaa miettiä Pirkanmaan omien kuntien yhteistyönä, kuntien vetovastuulla. –Joitakin palveluja kannattaa järjestää laajalla pohjalla. Auvisen mielestä sote-uudistuksen valmistelussa irtaannuttiin kovin kauas alkuperäisistä tavoitteista, kuten palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, lääkäripulan korjaamisesta, sote-palveluiden kustannusten kasvusta ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työn ja kustannusten jakoon liittyvistä ongelmista. –Kansainvälisesti arvioiden Suomen sote-palvelut ovat kuitenkin maailman kärkeä, Auvinen sanoo ja kaipaa sote-valmisteluun laajaa parlamentaarista pohjaa. Yksityinen sote-yrittäjä on hämillään Kaija Pietilä on vetänyt perustamaansa yksityistä mielenterveyskuntoutujien palvelukotia Vähäropoa Sastamalassa jo 25 vuotta, ja sanoo vuosia jatkuneen sote-valmistelun synnyttäneen sekavuutensa vuoksi epätietoisuutta. –En päässyt siitä koko aikana jyvälle. Sote jarrutti kehitystyötä, koska emme oikein tienneet, tohtiiko esimerkiksi tilojen remontointiin ryhtyä vai ei, Pietilä sanoo ja lähettää mahdollisen seuraavan sote-mallin valmistelijoille ne terveiset, että huomion pitäisi olla ihmisten hyvässä hoidossa. –Heidän elämänsä jäi tässä valmistelussa sivuseikaksi. Pietilän mukaan asiakkaan valinnanvapaus kuitenkin toimii hyvin jo nyt. –Asiakkaat voivat vapaasti valita, mihin yksikköön haluavat asettua.