Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vuokralaisella on nyt enemmän neuvotteluvaraa – Lähiöt kuihtuvat jo, vaikka vuokralaisen markkinat eivät ole edes alkaneet

Asuinhuoneistojen vuokrien nousu on tasaantunut viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat vuonna 2018 keskimäärin 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun esimerkiksi vuonna 2013 nousua oli vielä keskimäärin 3,8 prosenttia. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan vuokrien nousun tasaantuminen on vuokralaisen etu, koska neuvotteluvaraa on enemmän. –Vieläkään ei ole vuokralaisen markkinat, mutta suunta on menossa parempaan. Vuokralaisilla on paremmat vaihtoehdot valita asunto hintalaatusuhteen perusteella kuin aiemmin. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola uskoo, että tilanteen tasaantuminen lisää neuvotteluvaraa myös kasvukeskuksissa. –Tässä mielessä vuokralaisen asema on parantunut ja vuokra-asuntopula on helpottanut. Varsinaista neuvotteluvaraa ei ole pääkaupunkiseudun yksiöissä, mutta muissa asuntotyypeissä läpi Suomen tilanne on saatu aika hyvin tasapainoon. Erot pienentyneet Alueelliset erot vuokrien nousussa olivat vuonna 2018 menneitä vuosia pienemmät. Pääkaupunkiseudulla uusien vuokrasuhteiden vuokrat nousivat 1,2 prosenttia ja muualla prosentin. Timo Metsola korostaa, että vielä vuosikymmenen alussa vapaarahoitteisten asuntojen nousuvauhti oli useita prosenttiyksiköitä kovempi kuin ARA-asuntojen. Nyt ero on supistunut alle prosenttiin. Metsolan mukaan vuokrien kehitys heijastelee markkinatilannetta. Esimerkiksi Helsingissä yksiöistä on pulaa, mutta yli kolmen huoneen asuntojen vuokrahinnat ovat jopa laskeneet. –Alle 20  000 asukkaan pienillä paikkakunnilla taas on sama vuokrien nousu kaikissa kokoluokissa, eli nousu on keskimääräistä suurempi kuin pääkaupunkiseudulla, Metsola kertoo. –Pienissä kunnissa vuokrien korotus on irronnut paikallisesta markkinatilanteesta, koska uutta vuokralaista ei löydy heti tai ollenkaan. Vuokramarkkina jakautuu myös Jakautuva Suomi näkyy vuokramarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa vuokralaisia riittää, mutta lähes kaikilla alle 50 000 asukkaan paikkakunnilla on ylitarjontaa vuokra-asunnoista. Vuokraturvan mukaan taustalla on vilkas uudisrakentaminen, jolle ei ole riittänyt kysyntää muuttotappion takia. Pitkäksi aikaa tyhjäksi jäävien vuokra-asuntojen määrä on kasvanut esimerkiksi Hämeenlinnassa, Porissa, Kotkassa ja Kouvolassa. –Pelkästään asuntojen tekeminen ei riitä muuttovoittoon. Tämä ymmärrys puuttuu monesta keskisuuresta kaupungista, Vuokraturvan Timo Metsola sanoo. –Kun asuntojen määrä kasvaa ilman muuttovoittoa, jokaiseen asuntoon ei löydy pientäkään perhettä asumaan. Yleensä vahinko alkaa vanhoista lähiöistä, ja koko asuntomarkkinan liike voi hyytyä. Hänen mukaansa lähes kaikissa keskisuurissa kaupungeissa on lähiöitä, joihin ei riitä vuokralaisia. Poikkeuksena ovat kasvukeskusten naapurit, kuten Pirkkala, Kaarina ja Sipoo. Tasapainoiset vuokramarkkinat löytyvät kasvukeskuksista. Vuokraturvan mukaan parhaiten kysyntä ja tarjonta kohtaavat tällä hetkellä Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kohtuuhintaisia perheasuntoja kaivataan Vuokralaisten Anne Viita korostaa, että vuokralaisen vaihtoehdoissa on isoja eroja paikkakuntien välillä. –Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tulee 12 000 ihmistä vuositasolla, eikä asuntotuotanto pysy millään perässä. Jos hallituksen päätökset ajavat siihen, että työn perässä pitää muuttaa, yhteiskunnan pitää myös vastata asunnon tarpeeseen, Viita toteaa. Viidan mukaan asuntopolitiikalla on myös perhepolitiikkaa. Kalliit asunnot ja epävarma lainansaanti eivät kannusta lastenhankintaan. –Hyvään perhepolitiikkaan kuuluu kohtuuhintainen asuminen. Myös asuntotarjonnan pitäisi tukea paremmin perheitä. Nyt tehdään kysynnän mukaisesti pientä yksiötä, joka on helppo saada kaupaksi. Niissä asunnoissa perhe ei voi asua mukavasti ainakaan kauaa, Viita sanoo. Tilastokeskuksen laatiman vuokrien vuositilaston mukaan vuonna 2018 asuinhuoneistojen vuokrat nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia ja ARA-asuntojen 0,6 prosenttia. Uusista vuokrasuhteista noin 48 prosenttia oli yksiöiden vuokrasopimuksia. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden osuus uusista vuokrasuhteista oli noin 52 prosenttia. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden keskineliövuokra oli pääkaupunkiseudulla 20,33 euroa neliöltä kuukaudessa. Muualla maassa keskineliövuokra oli 12,56 euroa.