Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Huonosti käyttäytyneet naiset rikkoivat maajoukkueen sääntöjä – huoltomiehillä ja naishiihtäjillä on kriisikohtaaminen ennen Oslon viikonloppua

Muutama huonosti käyttäytynyt Suomen naishiihtäjä ja maajoukkueen huolto pitävät kriisitapaamisen loppuviikosta ennen Oslon maailmancupin hiihtoja. –Yritetään päästä samalle kartalle väärinymmärryksistä ja käydään aiemmin sattuneita asioita läpi. Työilmapiiri pitää saada huippuunsa, jotta saamme parasta mahdollista tulosta. Kaikki yrittävät pelata samaan maaliin, ja työkalut meillä ovat olemassa, maajoukkueen kapteeni Anssi Pentsinen kertoo. Suksiaan julkisesti kilpailujen jälkeen kritisoineet naiset rikkoivat joukkueen sääntöjä, sillä normaalin käytöskoodin mukaisesti daamien olisi pitänyt keskustella huoltajien kanssa ennen julkisia möläytyksiä. Seefeldissä esille nousi yksityiskohta, että moni nainen oli jättänyt tervehtimättä Suomen huoltomiehiä ja kohdellut heitä kuin ilmaa. –Pelisäännöt on luotu urheilijoiden, päävalmentaja Matti Haaviston ja urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen kesken. Myös kisapastori Leena Huovinen on ollut mukana sopimassa. On rakennettu sääntöjä arvokisojen kaltaisiin painetilanteisiin. Välillä ollaan onnistuttu, välillä epäonnistuttu. Seefeldissä esille tulleet tapaukset ovat selviä merkkejä, että on epäonnistuttu. Julkisuudessa ja fanien keskuudessa on ollut suurta spekulaatiota, ketkä naiset ovat käyttäytyneet huonosti Seefeldin tapahtuman aikana. Listalta voi vetää kaksi nimeä pois. Lahden MM-kisoissa 2017 suksiaan kritisoinut Anne Kyllönen ja Alpeilla sivuuttamistaan 30 kilometrin matkalta äimistellyt Kerttu Niskanen eivät Iltalehden tietojen mukaan kuulu huonosti käyttäytyvien naisten joukkoon. "Ei hyväksyttävää” Suomen huoltomiehet onnistuivat erinomaisesti sekä Korean olympiakisoissa 2018 että Lahden MM-hiihdoissa 2017. Tiimi pysyi lähes samana Seefeldissä, joten naisurheilijoiden valitus vaikutti oudolta. –Osassa kisoista oltiin huollollisesti perässä, joten syyt on syytä käydä läpi. Joka tapauksessa luotan meidän huoltoon 100-prosenttisesti, Pentsinen sanoo. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala pitää Seefeldin myrskyä ”tyypillisenä pettyneiden urheilijoiden toimintana”. –Ei se ole tarkoituksellista käytöstä. Kun tunnelma kiristyy, jotkut urheilijat käpertyvät kuoreensa. Täytyy muistaa, että 2–3 viikon arvokisareissu on urheilijalle eräänlainen kriisitilanne. Dominopalikat lähtivät kaatumaan väärään suuntaan avausviikonlopun jälkeen, kun mitaleja ei tullut. Toisen kisaviikon urheilijat olivat hyvin herkillä, Kulmala sanoo. Pentsisen mukaan naishiihtäjät eivät ole niin huonokäytöksisiä, että ilkeyttään jättäisivät tervehtimättä huoltoporukkaa. –En näe, että kyse olisi tietoisesta tahallisuudesta, vaan enemmän liian kovasta keskittymisestä omaan tekemisiin sekä puhtaasti unohduksista, kippari arvioi. Työkaverien tervehtimisen pitäisi kuulua alkeellisimpiin käytöstapoihin. –Kun lataus on kova, räjähdyksiä tulee. Seefeldissä oli asioita, mitä joutuu sietämään, mutta hyväksyttävää se ei ole, Kulmala linjaa. –On toki selvää, ettei kenenkään tarvitse missään tilanteessa kokea huonoa käytöstä, Pentsinen tuumaa. Korrektit miehet Erityispiirre Seefeldin kohussa on, että se rajoittuu vain naishiihtäjiin. –En allekirjoita, että naishiihtäjät ovat prinsessoja. Miehet pystyvät kisan jälkeen faktapohjaiseen analyysiin, mutta faktat ja analyysi eivät mahdu kaikkien naisten aivolohkoon kisan jälkeen. Naiset tarvitsevat aikaa tunnetilan purkuun, Kulmala kertoo. Esiin on tuotu arvioita, että Suomen huoltomiehet olisivat herkkähipiäisiä. –Heille tulee koko ajan kritiikkiä, joten siihen he ovat tottuneet. Mutta se heitä harmittaa, kun kritiikki ei perustu oikeaan analyysiin. Seefeldissä oli tapauksia, kun huolto antoi urheilijalle kaksi paria, joista urheilija valitsi kisasukset. Huoltaja kysyi, oletko varma, johon urheilija vastasi myöntävästi. Lopulta valinta ei ollut oikea. Valinnan tehneen urheilijan olisi pitänyt kisan jälkeen nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi, eikä vierittää syytä huollon niskaan, Kulmala sanoo.