Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tamperelainen perheyritys on kokenut liikenteen täyden mullistuksen 80-vuotisen historiansa aikana niin, että kuljettajatkin ihmettelivät ajotapaa – nyt se kilpailee kotikaupungin ratikasta

80-vuotiaan Länsilinjat oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä luotsaa yritystään nyt myös raiteille: Tamperelainen perheyritys Länsilinjat on mukana kilpailussa Tampereen raitiotien liikennöinnistä. –Osallistumishakemukset jätettiin viime vuoden puolella, ja ratkaisut niistä tulivat tammikuussa. Nyt on jätetty alustava tarjous, joka on pisteytetty. Reilun viikon päästä jätämme palvelusuunnitelman, Penttilä kertoo. Länsilinjojen kokoiselle yritykselle ratikan liikennöinti olisi hyppy, mutta Penttilän mukaan "ei mitenkään tekemättömän suuri paikka". –Liikevaihdollisesti puhuttaisiin joistakin miljoonista. Kuljettajia meillä on nyt 250, ja ratikan kanssa puhuttaisiin kymmenistä eikä sadoista henkilöistä. Mahdollinen kakkosvaihe nostaisi määrää niin, että alettaisiin lähestyä sataa. Liikennöinnin lisäksi sopimukseen voi mahdollisesti kuulua vaikkapa ratikoiden siivousta, päivittäishuoltoa tai liityntäliikennöintiä. Penttilän mukaan kokonaisuus on keskisuurellekin yritykselle hoidettavissa, sillä itse kalustoinvestoinnin tekee kaupunki. Liikennemullistus Raitiotieliikennöinti ei olisi ensimmäinen Penttilän 11-vuotisen toimitusjohtajakauden suuri muutos. Länsilinjojenkin toiminta muuttui suuresti vuoden 2009 joukkoliikennelain myötä. –Olemme tehneet valinnan satsata sopimusliikenteeseen, ja se oli meiltä oikea ratkaisu. Kaukoliikenteessä kilpailu käy tällä hetkellä äärimmäisen kovana, Penttilä muistuttaa. Oma haasteensa on sopimusliikenteessäkin, alkaen ajattelutavan muutoksesta. –Ensimmäinen sopimuslinjamme oli numero 2 Pyynikintorilta Rauhaniemeen. Ensimmäisenä syksynä luokseni tuli kuljettajia ihmettelemään, miksi ajamme liikennettä keskipäivällä yhtä paljon kuin ruuhka-aikoina, kun kyydissä ei ole ihmisiä. Heidänkin oli vaikeaa ymmärtää, että emme enää elä matkustajamäärällä, vaan laskut lähtevät kilometri- ja tuntisuoritteen perusteella. Alan työaikasäädökset ja henkilöstökustannukset sekä kalusto ovat kaikille toimijoille samanlaisia, joten tuloksenteon salaisuus piilee huippuunsa hiotussa tehokkuudessa. –Meillä on esimerkiksi Nokian koulukyyteihin ostettuna auto, joka ajaa maanantaista perjantaihin kouluaikoina. Sille autolle ei saa tekemistä muulle ajalle. Vastaavasti Tampereen keskustassa korkean volyymin linjan käyttö saattaa olla 22 tuntia päivässä ja seitsemän päivää viikossa. Tämänkaltainen kalustonkäytön tehokkuus tulee tilaajalta. Miten näissä raameissa suunnitellaan vaikka päivittäishuollot, pesut, siivoukset ja tankkaukset, onkin jo kilpailutekijä. Länsilinjojen 135 linja-autoa ovat kaikki yrityksen omassa taseessa, ja tyypillisesti auton käyttöikä on noin 20 vuotta. Sopimusliikenteessä käytettävän kaluston ikä on rajattu 15 vuoteen. –Ikä ei tule vastaan, jos käyttövolyymi samalla laskee sopivasti. Sähköiset bussit Penttilä toivoo perusteellista keskustelua linja-autoliikenteen sähköistämisestä. –Se vaatii yhteistyötä kaupungilta, kalusto- ja järjestelmätoimittajilta sekä liikennöitsijöiltä, koska liikennekin on suunniteltava lataamisen ehdoilla. Puhutaan hitaasta yöaikaan tehtävästä latauksesta ja nopeasta ajopäivään ajoittuvasta latauksesta. Siinä on päädyttävä kaupungin infrastruktuurin ja liikennöitsijän kaluston osalta samaan ratkaisuun. Samalla tulisi huolehtia, ettei esimerkiksi yksittäinen kalustotoimittaja nouse määräävään markkina-asemaan. Asiat ratkeavat Penttilän mukaan parhaiten tilaajan ja tuottajan yhteistyöllä. –Toivoisin myös, että standardisoituminen löytyisi laajemminkin kuin vain seutukunnittain. Meillä on esimerkiksi Hämeenlinnaan ja Tampereelle hankittu autoja, joita voidaan käyttää ristiin.