Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tehokas ihminen kuuntelee ladulla podcasteja – Anton Tshehov kertoo, miten koteloituneen ihmisen kävi

Venäläiskirjailija Anton Tshehovilla on novelli, joka kertoo koteloituneesta ihmisestä. Tämä mies on erikoinen siitä syystä, että hän käyttää hyvälläkin säällä kalosseja, sateenvarjoa ja paksua palttoota. "– – hänen kasvonsakin, jotka hän yritti piilottaa ylösnostetun kauluksen sisään, näyttivät olevan kotelossa", Tshehov kuvailee. Jopa korviinsa mies tunki pumpulia. Jos vuonna 1898 kirjoitetun novellin sankari olisi elänyt tätä päivää, hän olisi valinnut ulos lähtiessään pumpulin sijaan kuulokkeet. Tämä tuli mieleeni, kun tällainen koteloitunut ihminen sattui eteeni ruuhkabussissa. Olin pyrkimässä keskiovesta ulos, mutta edessäni seisonut huppupää tukki tieni. Koska hän ei reagoinut pyyntööni väistää, lähdin tunkemaan ohi. Sivulle vilkaistessani huomasin, että kanssamatkustaja oli viimeistellyt kotelonsa muhkeilla kuulokkeilla ja tuijotti tiukasti kännykkäänsä. Varmasti mukava olotila, mutta koteloitukaa, hyvät ihmiset, jonnekin muualle kuin keskelle kulkureittiä. Kuulokkeet päässä viipottavia ihmisiä tapaa nykyään joka paikassa. Viime viikolla vietin hiihtolomaa pohjoisessa. Jo ensimmäisenä päivänä näin ladulla hiihtäjän, joka sivakoi ohitseni kuulokkeet päässä. Ajattelin heti, että siinäpä innokas hiihtourheilun ystävä, joka kuuntelee MM-kisalähetystä radiosta. Tai sitten hän siivittää menoaan klassisella musiikilla, kuten Sibeliuksella . Tai ehkä hän on menevämmän musiikin ystävä. Silloin taustalla voi soida Antti Tuiskun Mä hiihdän: "Jos nyt jaksan viel' tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen uusi mäki?". Hiihtoseurueeni jäsen palautti minut maan pinnalle. "Podcasteja ne kuuntelee tai äänikirjoja. Se on, katsos, tehokasta, kun treenatessa käyttää ajan hyväkseen ja sivistää itseään." Sydämeni muljahti. Olen hiihtänyt elämäni aikana tuhansia kilometrejä ja todellakin vain hiihtänyt. Pelkästään tämän talven lumilla olisin ehtinyt kuunnella vaikka monta podcastia.. Kuulokepäitä lykki ladulla vastaan vähän väliä. Kun sellainen sattui samaan aikaan taukopaikalle, en hennonut keskeyttää hänen kuunteluaan jutustelulla, jota laavuilla on tapana harrastaa jopa tuntemattomien kanssa. Jos jollakin on kuulokkeet päässä, hänelle puhuminen tuntuu samalta kuin keskeyttäisi toisten keskustelun. Niinpä hörppäsin mehua ja jatkoin matkaa. Kuinka Tshehovin koteloituneen ihmisen kävi? No, huonosti. Hän kuoli ennenaikaisesti. Mutta arkussa maatessaan hän näytti tyytyväiseltä, sillä "vihdoinkin hänet pantiin sellaiseen koteloon, josta hän ei enää koskaan poistu." Siihen koteloon me kaikki joskus päädymme, mutta sitä ennen meillä on toivon mukaan vielä tuhansia ja tuhansia latukilometrejä, kuulokkeet päässä tai ilman.