Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Syyttäjä: Kansanedustaja Ville Vähämäki ei huijannut eduskuntaa saunasotkussa

Syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta oululaisen kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) kakkosasuntoon liittyvästä kulukorvausasiasta. Syyttäjä katsoi, ettei Vähämäki erehdyttänyt eduskuntaa saadakseen aiheetonta taloudellista hyötyä. Poliisi epäili esitutkinnassa, että Vähämäki huijasi Suomen valtiolta ja eduskunnalta kulukorvausta noin kahden vuoden ajan vuosina 2013–2015. Vähämäki nosti asunnosta kulukorvauksia noin 13 000 euroa. Kakkosasunto osoittautui saunatilaksi, jossa ei olisi saanut asua. Lue lisää: KRP selvittää Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen asumisjärjestelyjä – Kansanedustajien sauna-asumisen katsotaan olevan yhteiskunnallisesti merkittävä asia Poliisi tutki juttua törkeänä petoksena. Syyttäjän mukaan Vähämäellä oli pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvana kansanedustajana oikeus hakemiinsa korvauksiin. Asunto oli hankittu kansanedustajatoimen hoitamista varten. Asunnon vuokrausilmoituksessa oli kerrottu, että ulkopaikkakuntalainen voisi käyttää huoneistoa satunnaisena yöpymispaikkana. Ilmoituksen mukaan asunnossa ei saa asua. Syyttäjän mukaan Vähämäki toimitti eduskunnalle ohjeiden mukaisen selvityksen huoneistosta ja vuokrasopimuksesta. Elokuussa 2018 Helsingin kaupunki teki tarkastuskäynnin asuntoon ja kielsi sen käyttämisen asumiseen. Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan Helsingin kaupunki päätyi tarkastuskäyntiin ”lehtitiedoista” heränneiden epäilysten perusteella. Syyttäjän mukaan tarkastuslausunto annettiin siis vasta sen jälkeen, kun poliisi oli jo käynnistänyt esitutkinnan asiasta. Tätä ennen vuokranantaja, taloyhtiö tai mikään muukaan taho ei ollut kiinnittänyt huomiota tilan käyttöön asuntona. Syyttäjän mukaan Vähämäen oikeus kulukorvaukseen oli riidaton. Kulukorvaus oli kohdistettu myös nimenomaisesti siihen asuntoon, josta Vähämäki oli antanut selvityksen eduskunnalle. Syyttäjän mukaan Vähämäellä ei näin ollen ollut hyötymistarkoitusta, eikä eduskunnalle aiheutunut asiassa taloudellista vahinkoa. Syyttäjä huomauttaa myös, että Vähämäki oli lisäksi maksanut hallinnollisen selvittelyn yhteydessä hakemansa korvaussumman takaisin.