Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Timo Soinin tähti alkoi himmetä jo 2015 – Nyt ”suomenhevosori” on matkalla makkaratehtaalle

Kesällä 2015 Timo Soinin tähti oli jo laskussa. Hän keräsi vuoden 2015 vaaleissa suuren äänisaaliin, vajaat 30 000 ääntä, mutta hänen henkilökohtainen pottinsa oli paljon pienempi kuin neljä vuotta aikaisemmin, jolloin kansakunta sai todistaa perussuomalaisten ensimmäistä suurta vaalivoittoa eli ”jytkyä”. Jytkyvaaleissa Soini keräsi 43 437 ääntä ja oli vaalin äänikuningas. Vaikeudet alkoivat heti, kun perussuomalaiset aloittivat hallitustaipaleensa. Lisätuki Kreikalle, duunareita ärsyttäneet työmarkkinauudistukset ja turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen käänsivät perussuomalaisten kannatuksen jyrkkään laskuun loppukesästä 2015 eikä se sieltä Soinin johdolla enää koskaan noussut. Perussuomalaisten puoluekokouksessa Turussa elokuussa 2015 sen saattoi jo aistia. Soini ei ollut enää se sama mies, jollaisena hänet oli totuttu näkemään. Kansan herkimpiä kieliä soitteleva populisti, persujen päällikkö, joka johtaa joukkojaan, miten tahtoo, oli poissa tai korkeintaan varjo entisestään. Puolueessa oli noussut kapinaliike. Kapina sai voimansa maahanmuuttokriittisyydestä ja Soinin itsevaltaisista otteista puolueen johdossa. Turun puoluekokous oli perussuomalaisten 20-vuotisjuhlakokous. Olin paikalla. Soinin juhlat pilasi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho . Hän puhui kokouksessa ennen Soinia. Halla-ahon oli määrä tuoda terveiset europarlamentista, mutta hän esitti myös kovaa kritiikkiä puolueen silloista linjaa kohtaan. Halla-aho sai valtavat taputukset, paljon suuremmat kuin Soini. Kaikesta näki, että Soinin juhlat olivat pilalla. Loppuvuodesta 2016 arvuuteltiin laajasti, lähteekö Soini vielä kerran ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Kysyin tuolloin asiaa mieheltä itseltään. Hän ei vielä loppuvuodesta 2016 tietenkään paljastanut kantaansa, mutta vakuutti, että voittaisi Halla-ahon mennen tullen, jos ehdolle asettuu ja Halla-aho olisi vastassa. Kevään korvalla Soini sitten paljasti, ettei hän lähde ehdolle. Se ei ollut yllätys. Ei ainakaan allekirjoittaneelle. Soinin vakuuttelut omasta pärjäämisestään eivät vakuuttaneet. Ehkä hän vain pluffasi. Soini, joka on aina kehunut poliittisella hoksnokallaan, taisi aavistaa paremmin kuin hyvin, että juna oli hänen osaltaan mennyt. Loppu onkin sitten pelkkää hillotolppahistoriaa. Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa valtasivat puolueen johtopaikat kesäkuun 2017 puoluekokouksessa Jyväskylässä. Soini sai poistua nöyryytettynä perustamansa puolueen johdosta. Se oli karua ja käsinkosketeltavaa draamaa Jyväskylän pimenevässä illassa lauantaina 10. kesäkuuta. Siitä kiistellään, miten kaikki lopulta tapahtui. Oliko ennakkosuunnitelma vai ei? Varmaan jotain oli, koska ”halla-aholaiset” masinoivat vahvasti taustalla pitkin kevättä 2017 päämääränään ottaa puolue haltuunsa. Jo saman lauantain iltana ”soinilaiset” kokoontuivat jyväskyläläiseen ravintolaan punomaan jatkosuunnitelmaa. Puhelimet kävivät kuumina. Sunnuntaina Soini oli jo Kultarannassa presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskusteluissa ja sama puhelinrumba jatkui. Ja niinhän siinä kävi, että hävinneet jättivät puolueen Soinin johdolla. Yli puolet ps:n kansanedustajista lähti ja he perustivat uuden Sininen tulevaisuus -puolueen. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Soini ja neljä muuta ps:n ministeriä jäi hallitukseen. Heidän osakseen jäi kantaa hillotolppaleimaa, kun moni pitää heitä vain huonoina häviäjinä. Taustalla vaikutti vahvasti se, että Halla-aho ei olisi antanut Soinille jatkoaikaa hallituksessa. Toisaalta Soini ja kumppanit olivat sitoutuneet vahvasti hallitusohjelmaan. Miksi nyt kaikki pitäisi jättää kaikki se, josta lasku oli jo langennut? Soini itse lanseerasi hillotolpan suomalaiseen politiikan sanastoon. –Hillotolppa on raveissa se tolppa, että kun maaliin tullaan niin silloin pitää olla tikissä. Kuka välissä käy johdossa niin sillä ei ravilähtöä ratkaista, Soini sanoi MTV Uutisille vuoden 2014 joulukuussa, kun monet epäilivät ”jytkyn” toistumista seuraavan kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Kun puolue oli matkalla hallitukseen keväällä 2015, Soini puhui taas hillotolpasta. –Sanoin tuossa vaalikauden aikana, kun oli monennäköistä kommentaattoria jytkyttämässä ja jytkyn sulamisesta puhumassa, että hillotolppa on neljän vuoden päässä. Niin se oli. Tämä suomenhevosori, tässä tapauksessa minä, menen vielä vuoteen 2019. Seuraava hillotolppa on siellä, Soini sanoi Ilta-Sanomille toukokuussa 2015. Nyt eletään vuotta 2019. Soini on pudonnut korkealta ja kovaa. Joku voisi sanoa, että suomenhevosoria viedään nyt makkaratehtaalle. Ori hyytyi. Politiikka on raakaa hommaa. Se tuskin tuli yllätyksenä Suomen johtavalle populistille. Smp:n ja Soinin henkiselle perinnön raunioille perustettu Sininen tulevaisuus nauttii tällä hetkellä erittäin pientä kannatusta. Sunnuntaina julkistetussa Alma-kyselyssä kannatus oli vain 2,3 prosenttia. Soini nousi tyhjästä huipulle ja huipulta alas. Hän teki varmaan viisaasti, ettei jäänyt todistamaan viimeistä nöyryytystä, joka on kyselyjen mukaan luvassa erittäin suurella todennäköisyydellä huhtikuun vaaleissa. Sinisille Soinin päätös on valtava takaisku. Soini olisi lyötynäkin tuonut Uudeltamaalta tukun ääniä, mikä olisi helpottanut sinisiä saamaan ne mahdolliset muutamat paikat juuri kyseistä vaalipiiristä. Muualta Suomesta ei ole luvassa mitään. Uudellamaalla sinisistä ehdolla ovat mm. sellaiset nimet kuin ministerit Jussi Niinistö ja Sampo Terho sekä eduskuntaryhmän Simon Elo . Jos kaikki menee nappiin, siniset voivat saada Uudeltamaalta paikan tai korkeintaan kaksi. Silloin siniset olisivat kutakuinkin samassa tilanteessa kuin smp:n raunioille 1995 perustettu perussuomalaiset vuoden 1995 vaaleissa. Puolue sai tuolloin yhden paikan. Ps:llä oli pitkään eduskunnassa vain yksi kansanedustaja, Raimo Vistbacka . Onko Timo Soini poliittinen ruumis? Sitä on vielä liian aikaista sanoa. Ehkä hän lähtee tavoittelemaan uudestaan paikkaa EU-parlamentista toukokuun eurovaaleissa. Bryssel, jos kannatusta on, olisi Soinille sopiva paikka päättää pitkä poliittinen ura, joka ainutlaatuisuudessaan hakee Suomessa vertaansa.