Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Seksuaalista ahdistelua, rivoa kieltä, työsyrjintää: Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun riidoista tehty useita tutkintapyyntöjä, nostettu oikeusjuttuja ja tehty työpaikkaselvitys

Useat ristiriitatilanteet Tampereen Poliisiammattikorkeakoulussa ovat viime vuosina kärjistyneet poliisille tehtyihin tutkintapyyntöihin, oikeusjuttuihin ja yhteen kohdennettuun työpaikkaselvitykseen. Parhaillaan on esitutkinnassa asia, jossa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettajaa epäillään useasta seksuaalisesta ahdistelusta. Kyseessä on pitkään palvellut miespuolinen ylikonstaapeli, joka on parhaillaan virasta pidätettynä. Epäillyn rikoksen asianomistajina on sekä oppilaita että koulun henkilökuntaa. Työsyrjintäväite Pirkanmaan käräjäoikeudessa puolestaan on vireillä juttu, jossa korkeaa määräaikaista poliisivirkaa vuosia hoitanut mies syyttää Poliisiammattikorkeakoulua työsyrjinnästä. Hänen määräaikaista tehtäväänsä ei jatkettu vuoden 2017 alusta, ja tehtävään valittiin toinen. Poliisimies teki jutussa myös tutkintapyyntöjä poliisille. Poliisin mukaan rikosta ei ollut tapahtunut, joten esitutkintaa ei aloitettu. Epäasiallista käytöstä Kolmas juttu on vireillä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Se liittyy vuosien 2016–2017 kiistoihin, joita selvitettiin kohdennetulla työpaikkaselvityksellä. Maaliskuussa 2017 yleisvalmiuksien osaamisalueen johdossa vuosia toiminut yliopettaja siirrettiin pois asemastaan. Ratkaisun teki rehtori Marko Viitanen , joka hoiti tehtävää Kimmo Himbergin virkavapauden aikana. Perusteena oli yliopettajan väitetty epäasiallinen käytös, joka ilmeni väitteiden mukaan muun muassa huutamisena ja työn vähättelynä. Hänelle annettiin myös virkamiesoikeudellinen kirjallinen varoitus. Yliopettaja kiistää Mies kiistää kaiken epäasiallisen käytöksen ja kommentoi asiaa lyhyesti Aamulehdelle . –Prosessin missään vaiheessa ei ole esitetty konkreettista näyttöä epäasiallisesta esimiestoiminnasta, hän sanoo. Hänen mukaansa tehtävämääräyksen peruuttamiseen ei ollut lainmukaisia perusteita. Yliopettaja valitti varoituksesta ja tehtävämääräyksen perumisesta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus peruutti varoituksen muun muassa siksi, että varoitus oli annettu liian pitkän ajan kuluttua ja Poliisiammattikorkeakoulu ei ollut selvittänyt riittävästi tapahtumia. Useat työntekijät olivat kuitenkin valittaneet yliopettajan käytöksestä työterveydessä. Asia ilmenee työterveyden kirjoittamasta erillisestä lausunnosta. –Työpaikkaselvitystä on päätöksenteon yhteydessä tulkittu virheellisesti, ja myös työterveyshuollon lausunto on sisällöltään ristiriitainen ja virheellinen, mies sanoo. Hallinto-oikeuden mukaan työnantajalla oli kuitenkin oikeus peruuttaa hänen tehtävämääräyksensä. Yliopettaja on hakenut valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joten päätös ei ole lainvoimainen. Raskaussyrjintäväite Neljännessä tapauksessa oli kyse suunnittelijan virkaan vuonna 2015 valitusta naisesta. Pian valinnan jälkeen hän ilmoitti, että hän on raskaana. Lain mukaan raskaudesta ei tarvitse kertoa työhaastattelussa, eikä se saa vaikuttaa valintaan. Valitsemisensa jälkeen nainen ilmoitti raskaudestaan lain määrittämien aikarajojen puitteissa. Nainen väittää, että naispuolinen päällikkö närkästyi ilmoituksesta ja ilmoitti, että yrittää purkaa nimityksen. Kyseinen päällikkö ei halua kommentoida asiaa Aamulehdelle . Naisella ei ole suoria todisteita väitteensä tueksi. Samana päivänä väitetyn puhelun jälkeen hän kuitenkin kirjoitti OAJ:n juristille sähköpostiviestin, jossa hän kertoi keskustelusta. Aamulehti on nähnyt sähköpostiviestin, ja OAJ:n juristi vahvistaa sen aitouden. Tutkintapyyntö kirjeestä Kun nainen aloitti työt, hän joutui kertomansa mukaan kiusaamisen kohteeksi. Hänen mukaansa jotkut kollegat vähättelivät häntä, sysäsivät syrjään ja kantelivat hänestä perusteetta. Kyseiset kollegat kiistävät väitteen jyrkästi. Nainen irtisanoutui pian sen jälkeen, kun oli palannut äitiyslomalta. Lähtiessään hän lähetti usealle työyhteisönsä jäsenelle vihaisen kirjelmän. Siinä hän esitti syytöksiä raskauteensa liittyvästä epäasiallisesta käytöksestä sekä kiusaamisesta. Sen seurauksena yksi kirjelmässä nimetyistä kollegoista teki naisesta tutkintapyynnön poliisille kunnianloukkauksesta. Syyttäjä kuitenkin lopetti esitutkinnan sillä perusteella, että teko oli kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg sanoo, että hän ei voi kommentoida yksittäisten henkilöiden tapauksia. Oikaisu 14.3.2019 klo 14.31: 12. Alkuperäisessä jutussa oli virheellinen ilmaisu "useat alaiset". Kohta on korjattu muotoon "useat työntekijät". Aamulehti on selvittänyt Poliisiammattikorkeakoulussa ilmenneitä työilmapiirin ongelmia tietopyynnöin ja taustahaastatteluin. Nimettömät lähteet Aamulehti on myös ottanut yhteyttä lukuisiin työntekijöihin, joista osa on suostunut kommentoimaan ja osa kieltäytynyt. Haastatelluista asianosaisista kukaan ei halunnut esiintyä nimellään. Aamulehti suostui heidän pyyntöönsä nimettömyydestä. Osaan henkilöistä kohdistuu vakavia syytöksiä, ja osa taas pelkäsi, että kommentointi voi johtaa vaikeuksiin työyhteisössä. Aamulehti ei julkaise jutussa esiintyvän johtotehtävistä pois siirretyn haastatellun nimeä, sillä häneen kohdistuu vakavia syytöksiä, eikä hänen asemansa vuoksi ole erityisiä perusteita julkaista nimeä. Aamulehti ei myöskään julkaise haastattelemiensa työntekijöiden nimiä, sillä heillä on perusteltu syy pelätä, että nimellä esiintyminen voisi johtaa vaikeuksiin työyhteisössä. Tietopyynnöt Aamulehti teki lukuisia tietopyyntöjä hallinto-oikeuksiin, käräjäoikeuksiin, syyttäjänvirastoihin ja poliisihallintoon. Poliisiammattikorkeakoulu kieltäytyi luovuttamasta virkamiesoikeudellisia kurinpitopäätöksiä niin, että niistä ilmenee rangaistun henkilön nimi. Aamulehti selvitti nimen toisilla keinoilla, mutta ei julkaise sitä, sillä journalistisia perusteita julkaisuun ei tässä vaiheessa ole.