Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kansanedustajien kannattaisi tutustua eläkejärjestelmään

Viestinnän asiantuntijuus ei näytä pätevöittävän eläkeläisten arjen tuntemukseen. Tämän voi päätellä ETK:n viestinnän asiantuntijan, Kimmo Kontion kirjoituksesta (AL 1.3.2019). Kontion otsikointi ”Työeläke on oikeudenmukainen” kertoo lähinnä kirjoittajan asenteesta eläkkeensaajia kohtaan, ei eläkkeensaajien arjen tuntemuksesta. Kontion väite, että ”hintapaino 80 prosenttia ei ainoastaan säilytä, vaan ansiopaino 20 prosenttia myös parantaa eläkettä” on harhaanjohtava. ETK:n mukaan Suomen eläkkeiden mediaani oli 1 405 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Noin 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta puolet ansaitsi siis eläkettä, joka veroilla vähennettynä ei riitä edes välttämättömiin kustannuksiin: asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon. Eläkkeet ovat nousseet vuosina 2014–2018 keskimäärin 0,58 prosenttia vuodessa. Vuokrien korotus on joka vuosi ylittänyt 3 prosenttia ja omistusasuntojen hoitovastikkeet yli 5 prosenttia. Vuokralla asuvien eläkeläisten asumiskustannukset nousivat viisinkertaisesti ja omistusasukkaiden lähes kymmenkertaisesti eläkkeiden korotustasoon verrattuna. Verotuksella muutaman euron eläkkeen korotus on monilla nollautunut. TV:ssä ruutuaikaa saaneet eläkejohtajat pelottelivat jo eläkkeiden alentamisella, kun syntyvyys on laskenut. Tuommoinen reagointi on liioittelua, sillä tiedämmehän, että ihminen on parinkymmenen ensimmäisen ikävuotensa ajan – ja useimmat ylikin – ”tuottamatonta passiiviväestöä”. Eläkeläiset voivat vaaleissa valita eduskuntaan kansanedustajia, joilla olisi oikeudenmukaisuudesta enemmän arkitodellisuuteen perustuvia näkemyksiä, kuin ETK:ssa ja työeläkeyhtiöissä. Olisi toivottavaa, että kansanedustajat tutustuisivat omakohtaisesti eläkejärjestelmään sen sijaan, että uskovat lobbareita. Eläkerahastot kuusinkertaistettiin vuosina 1995–2017, kun eläke-menot vastaavana ajankohtana kolminkertaistuivat.