Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hiihtomaajoukkueen valmentajille kovaa kritiikkiä: "Eivät he voi siirrellä vastuuta ja sanoa, että minä en tiedä" – Keväällä on edessä palaveri urheilijoiden kanssa

Suomen hiihtomaajoukkue kärsii johtajuusongelmasta. Valmentajat Matti Haavisto , Teemu Pasanen ja Mikko Virtanen eivät saa pidettyä joukkojaan aisoissa. Maajoukkue on kuin buffet-pöytä, josta urheilijat henkilökohtaisine valmentajineen käyvät napsimassa parhaat palat ennen kuin ruokailulupa on annettu. Lopulta joku valittaa pääkokille liian imelästä jälkiruoasta. –Pitää olla jämäkämpää johtamista. Jokaisen urheilijan pitää tietää roolinsa. Päävalmentaja on esimies jokaiselle jäsenelle joukkueessa, asiantuntija Toni Roponen sanoo. Päävalmentaja Haaviston tulokaskautta on leimannut lepsuilu henkilöjohtamisessa. Ennen kauden alkua urheilijat valittelivat sooloilusta harjoitusleirillä. Otepään maailmancupissa Ari Luusua äimisteli, kun valmennusjohto hoiteli tekstiviesteillä kisavalinta-asioita. MM-hiihdoissa Seefeldissä Kerttu Niskanen antoi Ylen haastattelussa kritiikkiä, kun ei päässyt mukaan 30 kilometrille. –Jos jotain toivetta saisin Matille esittää, niin enemmän auktoriteettia peliin, sanoo kokenut suksihuoltaja Ari Marjetta . Erikoinen yksityiskohta Itävallassa oli Susanna Saapungin "turistimatka". Hän ei hiihtänyt metriäkään kilpaa. –Olen Haaviston kanssa samaa mieltä, etteivät Niskanen ja Saapunki kuuluneet porukkaan 30 kilometrillä. Se kertoo johtajuuden puutteesta, ettei ole käyty tasan tarkkaan rooleja läpi. Kaiken lisäksi on kallista pitää varanaista kolme viikkoa Euroopassa, Roponen toteaa. Kurittomuudesta kertoo naishiihtäjien narina kalustosta ja valmentajien vastuun siirtely. Esimerkiksi Haavisto ei halunnut ottaa kantaa suksiasioihin, vaikka entisenä huoltopäällikkönä taatusti tiesi kupletin juonen. –Eivät valmentajat voi siirrellä vastuuta ja sanoa, että minä en tiedä, joku muu tietää, Roponen toteaa. Lue lisää : Reijo Jylhältä ymmärrystä ja selkeä ohje Matti Haavistolle: "Jos on kompetenssia sanoa, niin silloin kannattaa kyllä sanoa" Lue lisää : Kolumni: Suomen hiihdon suurin ongelma ei ole suksien luisto vaan jääkiekko Luistelukriisi Suomen tavoitteena Alpeilta oli 4–5 mitalia. Saldona oli Iivo Niskasen pronssi. –Iivo oli ainoa, joka kykeni kärjen vauhtiin. Krista Pärmäkoski voi haastaa hyvänä päivänään kärjen. Hänen suorituksensa eivät olleet pelkästään kunnosta kiinni, vaan hän kärsi myös kalusto-ongelmista, Roponen arvioi. Seefeldin romahdus konkretisoitui toisen kisaviikon lopussa, kun hiihdettiin viestien luisteluosuuksia ja pitkiä matkoja. Viikonloppuna ei tullut yhtään sijoitusta kympin sakkiin. Viestin luisteluosuuksilla nähtiin heikkoja suorituksia. –Luisteluhiihto on yksi huomattavimmista ongelmistamme. 50 kilometrin vapaan starteissa Matti Heikkinen on ainoa hiihtäjä, joka on ollut kolmen joukossa maailmancupissa tai arvokisoissa. Luisteluhiihdossa on kisattu vuodesta 1987 lähtien. –Meillä on ajateltu, että jos joku on perinteisen tyyppi, satsataan siihen. Tehdään kovia kisoja ja kovia treenejä mieluummin perinteisellä kuin vapaalla. Reijo Jylhän päävalmentaja-aikana puhuttiin vapaan projektista, mutta se ei riitä, että puhutaan projektista. Pitää sitouttaa sekä urheilijat että henkilökohtaiset valmentajat siihen, millä vapaa paranee. Vapaan osuus maailmancupissa on suurempi kuin perinteisen. –Vaikka kuinka pitäisimme perinteistä mukana, kilpailuohjelma osoittaa, että liki 75 prosenttia kisoista mennään vapaalla. Muutama vuosi sitten viisi suomalaisnaista oli kympin luistelukisassa viidentoista joukossa. –Karrikoidusti se tarkoittaa, että kaikki muut ovat menneet vauhdilla eteenpäin, asiantuntija linjaa. Luotsi kiistää Valmentaja Pasanen kiistää johtajuusongelmat. –En koe, että johtamisemme on liian lepsua. Valmennustyylimme on keskusteleva, koska emme usko autoritääriseen valmennukseen. Valmentajat miettivät, millä ajatuksilla edetään, kunnes keskustellaan, Pasanen toteaa. Jo edellisen päävalmentajan aikana maajoukkueessa ollut Pasanen toki myöntää, että keväällä on edessä tiukka palaveri urheilijoiden kanssa. –Käydään läpi toimintatapoja ja parannetaan, jos on tarvetta. On monia asioita, missä pitää parantaa. Pitää miettiä koko kestävyysharjoittelua uusiksi, että saamme nopeammin nuoria esiin. Kahdella edelliskaudella hiihtomaajoukkuetta pidettiin Suomen ammattimaisimpana olympiayksilölajin porukkana. –Yleisön ja median silmissä mitalit lasketaan. Nyt niitä on yksi, joten tulos on pettymys. Mutta ei se tavoite kaukana ollut, koska meillä oli kolme neljättä sijaa ja miesten pariviestin kaatuminen. Pasanen on oikeassa: jo edellisen päävalmentajan Jylhän kaudella muhi ongelmia, mutta ne eivät pulpahtaneet pintaan, koska arvokisoissa vuosina 2017–18 tuli yhteensä yhdeksän mitalia.