Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomessa juuri nyt maailman edullisimmat asuntolainat – Selvitimme mistä se johtuu

Suomessa asuntolainat ovat maailman edullisimmat, paaluttaa Hypo maaliskuun asuntomarkkinakatsauksessaan. Uusien asuntolainojen keskikorko on pysynyt alle prosentissa jo toista vuotta. Korkokulut muodostuvat marginaalista, joka on keskimäärin tällä hetkellä noin 0,65 prosenttia, ja korkosuojauksen noin 0,20 prosentin kuluista. Eurotalouden yskiminen vuodenvaihteessa teki talousnäkymistä kehnot, ja markkinaodotus keskuspankin koronnostosta siirtyi 2020-luvun puolelle. Kiinnostavaa on, että jo noin joka toinen asuntolaina on ns. katettu joukkolaina, eli kansainvälisten sijoittajien lainavakuutena. Asuntolainoittajat eivät myönnä lainoja omista talletusvaroistaan, vaan ne hankkivat lisävaroja joukkolainojen muodossa. "Katetut joukkolainat ovat mahdollistaneet maailman edullisimmat asuntolainat suomalaisille asiakkaille", Hypo toteaakin. Monia syitä –Olin juuri Keski-Euroopassa kiertämässä kansainvälisiä sijoittajia. Kun he katsovat markkinaa, siinä yhdistyy aika monta tekijää. Suomen asuntomarkkinat ovat vakaammalla pohjalla kuin muissa Pohjoismaissa, asuntojen hinnat eivät ole nousseet samalla hälyttävällä tavalla eikä meillä ole ollut samanlaisia heilahteluja kuin vaikkapa Tanskassa, jossa oli kotikutoinen asuntokuplakin. Norjassa ja Ruotsissa on myös uhkia, ja yksi kansainvälinen sijoittaja totesi että Suomi on juuri sopivassa paikassa, markkinat eivät ole ylikuumat mutta eivät jääkylmätkään, perustelee Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus . Brotherus muistuttaa, että toki Suomen alhaiseen korkotasoon vaikuttavat muutkin tekijät. –Suomessa kotitalouksien asuntolainat ovat tyypillisesti vaihtuvakorkoisia. Tällaisessa tilanteessa, kun euriborit ovat pakkasen puolella, kiinteät korot ovat selkeästi korkeampia. Suomi nähdään turvallisena maana, ja asuntomarkkinoiden nähdään olevan vakaalla pohjalla. Toki tässä on alueellisia eroja, mutta erityisesti suomalaisiin kasvukeskuksiin uskotaan läpi Euroopan. Suomalaispankitkin ovat aika vakaita toimijoita, vakavaraisia ja luotettavia. Korkea luokitus Katetuilla joukkolainoilla on kolmen A:n luottoluokitus turvamekanismiensa vuoksi, kertoo johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä. –Siinä on nk. dual recourse eli kaksinkertainen vakuus. Sijoittajalla on oikeus saada rahat vakuuspoolista jossa on asuntolainoja tai muita kiinteistövakuudellisia lainoja. Samaan aikaan sijoittajilla on oikeus hakea varoja liikkeeseenlaskijalta, eli tämä tuplavarmistus tekee katetusta joukkolainasta turvallisemman kuin vakuudettomista joukkovelkakirjoista, joissa ainoastaan liikkeeseenlaskijalta voi hakea konkurssitilanteessa niitä varoja. Vakuuspoolit ovat myös dynaamisia: kiinnitysluottopankki on usein emopankista erillinen yksikkö. –Se on ostanut emopankilta joukon asuntolainoja. Jos joukossa on lainoja, jotka muuttuvat järjestämättömiksi, ne voidaan myydä takaisin emopankille. Eli jos vakuuspoolissa tulee ongelmia, sinne voidaan ottaa terveitä luottoja, Erkkilä jatkaa. Samoin vakuuspoolien asuntolainoissa keskimääräiset LTV-suhteet ovat 50-60 prosentin luokkaa, eli lainoista on maksettu jo melkein puolet. –Se antaa jo aika hyvän puskurin. Euroalueella päästiin aiemmin viikolla poliittiseen sopuun katettujen joukkolainojen yhteisestä lainsäädäntöpaketista, joka etenee parlamenttiin myöhemmin keväällä. Finanssiala ei vielä tarkemmin tunne sopimuksen yksityiskohtia. Kriisin mahdollisuus Juhana Brotherus muistuttaa, että katetut joukkolainat ovat nousseet suurempaan suosioon vasta finanssikriisin jälkeen. –Ehkä se, mitä tapahtuisi, olisi että jyvät erottuisivat akanoista. Tällä hetkellä moni näkee, että kaikki katetut joukkolainat ovat yhtä hyviä ja kolmen A:n luokituksella. Jos tulisi kriisi, ja osa sijoittajista kokisi tappioita tai maksuhäiriöitä, näihin eroihin kiinnitettäisiin vielä enemmän huomioita, Brotherus pohtii. –Olisi riski, että joku saksalainen tai luxemburgilainen lainoittajataho katsoisi Pohjoismaita yksien silmälasien läpi ja ajattelisi, että otetaanpa varmuuden vuoksi kaikki pois sieltä. Hypo toteaa katsauksessaan, että tavallinen asuntolainanottaja ei tiedä joukkolainatilanteesta muuten kuin velkakirjaehtojen pientä pränttiä tavaamalla, mutta toisaalta tilanne ei häneen juuri vaikutakaan. –Suomessa ei selvästikään vielä täysin ymmärretä, että pankinjohtaja ei ole samalla tavalla pomo kuin aiempina vuosikymmeninä, vaan kansainvälisten luottoluokittajien rooli korostuu, Brotherus linjaa. Hypon maaliskuun asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskivat viime vuonna 15 maakunnassa. Vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmion Helsinki–Tampere–Turku ansiosta. Suurin romahdus nähtiin Keski-Pohjanmaalla, jossa hinnat sukelsivat yli 7 prosenttia yhdessä vuodessa. MDI:n tuoreen alueellisen väestöennusteen mukaan syntyvyyden lasku ja kaupungistuminen kiihtyvät ja ilmiö vavisuttaa Suomen taloutta ja asuntomarkkinoita seuraavina vuosikymmeninä. Hypon suomalaisten vanhojen asuntojen hinta- ja kauppamäärätiedot yhdistävän asuntoindeksin mukaan koko kasvukolmio jatkaa nousuvireessä, ja koska uudet asunnot puuttuvat indeksistä, todellisuudessa markkinatilanne on vielä vahvempi.