Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Voimavararajaus uhkaa itsemääräämisoikeutta, varoittavat vammaisperheyhdistyksen johtajat

Hallitus on antanut esityksensä uudesta vammaispalvelulaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Lain 8 §:n mukaan ”Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä toiminnoissa, joissa toimintarajoite estää toiminnon tekemisen”. Uuden vammaispalvelulain mukaan ”Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö.” Käytännössä vaadittu voimavara on käsitetty kyvyksi tuoda omaa tahtoa riittävän ymmärrettävästi esille. Riskinä on, että osa vammaisista rajataan kategorisesti henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Tällä hetkellä voimavararajaus vie esimerkiksi monelta kehitys- ja puhevammaiselta lapselta ja nuorelta oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Elina on 20-vuotias itsenäistymässä oleva vaikeasti vammainen nainen. Hän viettää arki-illat asuntolassa, usein omassa huoneessaan. Hän ei käy ulkona iltaisin. Hän ei harrasta. Hän ei tee asioita, joita muut 20-vuotiaat tekevät: ei tapaa kavereita eikä käy kauppakeskuksissa. Arkipäivisin elämään sisältöä tuo ryhmämuotoinen päivätoiminta, viikonloppuisin vanhemmat. Sitten on Kalle, teini-ikäinen vaikeasti vammainen poika, joka asuu yhä vanhempiensa kanssa. Kallella on henkilökohtainen avustaja, jonka kanssa hän käy pelaamassa koripalloa, uimassa, elokuvissa ja tapahtumissa. Kalle tekee henkilökohtaisen avun turvin niitä asioita, joita muutkin saman ikäiset lapset tekevät omien ystäviensä kanssa. Voimavararajaus kertoo ajattelusta, jonka mukaan osalla vammaisista ei ole kykyjä tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Jos avun saamiseksi edellytetään omaa ilmaisua kapeasti katsotulla tavalla, jätetään vammaisuuden moninaisuus tunnustamatta. Päätöksenteon tukemiseen löytyy kyllä monenlaisia keinoja, ja jokaiselle löytyy sopiva puhetta tukeva tai korvaava menetelmä. Hoidon tarve tai vamman laatu ei saa sulkea pois oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Tilalle tarjottu valmennus ja tuki eivät vastaa samaan tarpeeseen. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä säästöjä. Ihmisen itsemääräämisoikeus on väärä säästökohde. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisilla tulee olla ”yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on yhtäläiset valinnanmahdollisuudet” ja henkilökohtaisen avun tulisi tukea osallisuutta yhteisössä ja estää eristämistä yhteisöstä. Kun avun tarve on pysyvää tai pitkäkestoista, korostuu ihmisarvoisen ja hyvän elämän edellytysten turvaaminen. Henkilökohtaisen avun saamisen edellytyksiä rajaava voimavaraedellytys tulee poistaa esitetystä vammaispalvelulaista ja varmistaa vammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen yhdenvertaisesti. Hanna Piha on puheenjohtaja ja Satu Mustonen toiminnanjohtaja vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:ssä. Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry on vammaisten lasten vanhempien vuonna 1997 perustama valtakunnallinen yhdistys.