Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö: Sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt Itämerellä ja se näkyy tiedustelussa – "Liiankin uhkarohkeita lähestymisiä on tapahtunut"

Puolustusvoimien reserviin siirtyvä tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho kertoo olevansa tyytyväinen tiedustelulainsäädännön viimeaikaiseen käsittelyyn. Perjantaina lainsäädäntöä käsitelleet hallinto- ja puolustusvaliokunnat edellyttävät, että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan puuttuva tiedustelun hakuehto pitää rajata ”tarkoituksen kannalta välttämättömään”. –On mielestäni ihan ok, että välttämättömyys lisätään lainsäädäntöön. Nyt, kun substanssivaliokunnat ovat käsitelleet asiaa, ne viimeiset lisätyt lausumat eli välttämättömyyspykälä sekä syrjinnän kiellon täsmennys, ovat sellaisia, joiden kanssa voimme toimia, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Tampereella maanantaina vieraillut Ohra-aho toteaa Aamulehdelle . Yleisemminkin hän pitää tulevaa tiedustelulainsäädäntöä onnistuneena. –Kyllä, jo senkin vuoksi, että tätä on valmisteltu todella pitkään ja huolellisesti, viitisen vuotta kaiken kaikkiaan. Kun lainsäädäntöä on viilattu siihen suuntaan, jossa kansallinen turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat tasapainossa, se on hyvä. Ohra-ahon upseerinura loppuu hänen saavuttaessaan myöhemmin keväällä kuudenkymmenen vuoden iän. Toukokuun alusta hän aloittaa puolustusministeriön neuvottelevana virkamiehenä, jonka pääasiallinen tehtävä on sotilastiedusteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon valmistelu. Viime viikolla eduskunnassa hyväksyttiin lakipaketti, joka edellyttää, että puolustusministeriö antaa luvan EU:n tai ETA:n ulkopuolisen maan kansalaisen kiinteistökaupoille Suomessa. –Jos meillä on mahdollisuus jollakin tavalla ennakolta katsoa sellaiset mahdolliset alueet, jotka saattavat aiheuttaa uhkaa, on se sitten tiedustelullista tai faktista uhkaa, se on hyvä asia että meillä on ennakkomahdollisuus tehdä niin. Ohra-aho ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan Suomi olisi ollut jotenkin jälkijunassa ulkomaisten kiinteistö- ja tonttikauppojen muodostaman mahdollisen uhan kanssa. –Luulen, että tässäkin Suomi on aika tavalla etulinjassa muuttamassa lainsäädäntöä. En tosin ole ihan selvillä miten muissa maissa tämä on toteutettu, sillä Suomi ei ole tässä kysymyksessä mitenkään ainutlaatuinen, vaan se koskee kaikkia EU:n jäsenmaita. Tällaisia ostoja tapahtuu. Ovatko ne sitten uhka, se on toinen asia, mutta ainakin meillä lainsäädäntö on kunnossa sen suhteen. Lisääntynyttä aktiviteettia Ohra-ahon mukaan Itämeren alueen sotilaallisen toiminnan lisääntyminen näkyy myös sotilastiedustelun maailmassa –Jokaiseen harjoitukseen ja vastaavaan sotilaalliseen toimintaan liittyy myös tiedustelu, ja kaikki valtiot Itämeren ympäristössä harjoittavat ympäristössä tiedustelua, esimerkiksi passiivista signaalitiedustelua, jota toteutetaan lentävästä järjestelmästä tai maasta. Jokainen valtio harjoittaa myös kuvatiedustelua satelliitista, lentävästä järjestelmästä tai mereltä. Tämä on sinällään jatkuvaa, ja kaikki maat tekevät sitä, mutta nyt kun aktiviteetti on lisääntynyt Itämeren alueella, niin totta kai siihen liittyy myös tiedustelun aktivointi. Viimeksi helmikuussa venäläinen Su-27 -hävittäjä kävi tunnistamassa Ruotsin ilmavoimien signaalitiedustelukoneen vain parinkymmenen metrin etäisyydeltä. –Liiankin uhkarohkeita lähelletuloja on tapahtunut vuosien mittaan. Pyritään häiritsemään koneiden toimintaa. Nämä ovat siinä mielessä huolestuttavia, jos sattuu tahattomia yhteentörmäyksiä. Kukaan tuskin sellaista haluaa, ja mitä enemmän tilanteita sattuu, mahdollisuus yhteentörmäykseen on tietysti olemassa. Suomessa ilmavoimien elektroninen kyvykkyys on noussut keskusteluun, kun Saab kertoi tarjoavansa Suomelle myös kaksipaikkaista Gripen F -versiota muun muassa elektronisen sodankäynnin tarpeisiin. Samoin Boeing sisällytti tarjouspyyntövastaukseensa Super Hornetin elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen EA-18G Growlerin. Ohra-ahon mukaan monitoimihävittäjät ovat merkittävän suorituskykyisiä paitsi aktiivisen häirintäkykynsä, myös passiivisten tiedusteluominaisuuksiensa osalta. –Kaikilla hävittäjävalmistajilla on, ja heiltä odotetaan, merkittävää kykyä myös tiedustelun ja valvonnan osalta. Jos kalliita koneita ostetaan tarpeeseen, silloin pitää myös katsoa monikäyttöisyys, joten tiedustelu-, valvonta- ja elso-ominaisuudet ovat myös keskiössä, Ohra-aho toteaa. –[HX-kandidaateista] löytyy kyvykkyyksiä, jotka nostavat puolustuskykymme aivan eri tasolle. Nimenomaan tiedustelutoiminnan kannalta on merkitsevää, että hävittäjät ovat myös kyvykkäitä tältä osin. Mitenkään ei pidä väheksyä sitä suorituskykyä, jota meillä on F/A-18 Hornet -kalustossamme, mutta odotamme että kaikki tarjoajat tässä kilvassa satsaavat tarjouksissaan myös tiedustelu- ja valvontakyvykkyyksiin. Syntynyt 27.4.1959 Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, sotilasarvo kenraalimajuri. 1.5. alkaen neuvotteleva virkamies puolustusministeriössä. Aiemmin muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, Puolustusvoimien Tiedustelukeskuksen johtaja sekä Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja.