Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kritiikin voima on yllättänyt: Tulorekisteri kuormittaa taloushallintoa, vaikka sen piti keventää – "Pitää tehdä ohjelmistoja, jotka palvelevat käyttäjiä"

Tulorekisterin käyttöönotto on lisännyt taloushallinnon työn määrää – ainakin aluksi. Suomen Yrittäjät kirjoitti tämän kuun alussa, että "tulorekisteri loi tilitoimistojen ja yrittäjien tammikuusta kaaoksen". Taloushallinnon ammattilaisille koulutuksia järjestävän Talousteema oy:n toimitusjohtaja Britt Langrev ja kouluttaja Lassi Mäkinen ovat avanneet jopa kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan pienimpien yritysten hallinnollisen taakan keventämistä. Hämeenlinnalaisyrityksen tiedotteen mukaan tulorekisteri oli "viimeinen niitti". Kansalaisaloite sisältää seitsemän eri ehdotusta, joista vain yksi koskee tulorekisteriä: palkkionmaksupäivän määritelmän muuttaminen siten, että yritykselle jäisi pidempi aika ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Muut ovat erilaisia mikroyrittäjien velvollisuuksia helpottavia ehdotuksia liittyen esimerkiksi arvonlisäveroilmoituksiin ja tilintarkastusvelvollisuuteen. Lue myös: Tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa, ja se koskee suurta osaa suomalaisista – Tiedätkö, mitä se tarkoittaa? Kolme ongelmaa Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki kertoo, että palautetta on tullut jonkin verran ja se on ollut kriittistä – kuten nyt palaute useimmiten on. Hän sanoo kuitenkin, että reaktion voimakkuus on ollut yllättävä. Hänen mukaansa niissä toistuvat samat kolme ongelmakohtaa: palkkaennakoiden, matkakorvausten ja luontoisetujen ilmoittaminen tulorekisteriin. Palkkaennakko tarkoittaa joillakin aloilla yleistä tapaa antaa työntekijälle osa nettopalkasta etukäteen. Ennen se on yksinkertaisesti vähennetty palkkapäivän palkkasummasta ja ennakonpidätykset ja muut maksut on hoidettu kokonaisuudessaan samassa yhteydessä. Nyt palkkaennakosta on ilmoitettava erikseen tulorekisteriin. Tämä lisää palkanmaksajan työmäärää. –Luontoisetujen ilmoittamisesta aiheutuva vaiva on suhteessa suuri esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjälle ei makseta rahapalkkaa, sanoo Kurki. 20 euroa joka kuukausi Hän ottaa esimerkiksi puhelinedun, jonka verotusarvo on 20 euroa. Ennen yrittäjä on voinut maksaa ja ilmoittaa sen kerran vuodessa, 240 euroa kerrallaan. Nyt hänen on tehtävä ilmoitus 20 eurosta joka kuukausi. Kurki kertoo heidän välittäneen palautetta verohallinnolle, mutta tarkka analyysi tilanteesta on vielä tekemättä. –Nyt on vasta helmikuu, Kurki huomauttaa. Jotakin pitäisi kuitenkin tehdä, kun yksi uudistuksen tavoite oli vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. –Nyt vaikuttaa paikoitellen, että mennään ihan päinvastaiseen suuntaan. Aikaikkuna suuremmaksi Joitakin korjausehdotuksia Suomen Yrittäjillä on jo mietinnässä. –Voisiko sitä kustannuskorvausten maksamista niputtaa, esimerkiksi kuukausikohtaiseksi? Menettelyllisillä muutoksilla voi toki jotakin helpottaa, mutta sitten on sitovat työehtosopimukset, jotka voivat velvoittaa esimerkiksi maksamaan jotain tiettyjä eriä kaksi kertaa kuukaudessa. Toinen mahdollinen parannuskeino olisi ennakkoon ilmoittamisen aikaikkunan suurentaminen: tällä hetkellä maksuja voi ilmoittaa 45 päivää etukäteen ja varautua näin esimerkiksi lomiin. Kurki korostaa, ettei kukaan oletakaan, että iso järjestelmäuudistus menisi kerralla maaliin saakka. Ohjelmistojen pitää palvella käyttäjiä Samaa sanoo SuoraTyö oy:n liiketoimintajohtaja Miika Halonen . –Tämmöistähän tämä meillä Suomessa aina on, kun tulee jotain uutta. Sitten pikkuhiljaa todetaan asiat ihan hyviksi, hän sanoo. SuoraTyö on palkan- ja palkkionmaksupalvelu, jolla on asiakkainaan sekä yrityksiä että kotitalouksia. Se hoitaa asiakkaan puolesta kaikki palkanmaksuun liittyvät velvoitteet. Hänen mukaansa asiakaskunnan kritiikki on kohdistunut ennen kaikkea raportointitiheyteen, ei niinkään järjestelmän toimivuuteen muuten. Ja raportointitiheyttä sinänsä ei kannata harventaa, sanoo Halonen, joka on työskennellyt myös kolme vuotta verohallinnossa. Hän muistuttaa toisesta tulorekisterin tavoitteesta: palkkatietojen reaaliaikaisuus nopeuttaa esimerkiksi Kelan etuuksien myöntämistä. –Erityisesti jos sosiaaliturvauudistusta ryhdytään tekemään, tulorekisteri on mahdollisuus, Halonen sanoo. –Jos mietitään ihmistä, joka on saa osittain etuuksia ja osittain palkkatuloja, tulevaisuudessa hänen ei tarvitsisi toimitella lippuja eri luukuille. Työn ja etuuksien yhteensovittaminen olisi nykyistä sujuvampaa, mikä olisi nykyiseen byrokratiaviidakkoon selkeä parannus. Hän sysäisi vastuuta ohjelmistotaloille. –Pitää tehdä sellaisia ohjelmistoja, jotka palvelevat käyttäjiä. Palveleva ohjelmisto on sellainen, joka toimittaa tiedot tulorekisteriin automaattisesti samalla, kun palkka sen kautta maksetaan. Tulorekisteri tarjoaa teknisen rajapinnan, johon kaikki ohjelmistot voidaan haluttaessa integroida. –Aikaisemmin piti kirjautua viiteen kuuteen paikkaan, ja sitten työntekijänkin piti vielä toimittaa lippuja ja lappuja. Halonen ei kuitenkaan moiti tilitoimistoja niiden esittämästä kritiikistä. –Vuosi 2018 oli tilitoimistoille kohtuuton. Verohallinnossa oli isoja muutoksia. Tuli OmaVero, GDPR, tulorekisteri. Siellä ihan varman ollaan jaksamisen äärirajoilla. Jos siellä tehdään epäsopivilla järjestelmillä ja huonoilla prosesseilla töitä, niin kyllä se työtaakka on kasvanut valtavaksi, Halonen toteaa.