Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Näin työllisyyden parantuminen näkyy Tampereella: arvion mukaan vaikutus kaupungin talouteen jopa miljoonia euroja

Pirkanmaan työllisyyden hyvä vire jatkuu, mutta kuntatalouteen sen vaikutusta on vaikeaa arvioida. Tampereen työttömien määrä oli tammikuussa 2019 ely-keskuksen tilastojen mukaan 2 809 henkilöä pienempi kuin vuotta aiemmin, mikä voi parhaimmillaan tarkoittaa lähemmäksi kymmenen miljoonan euron plussaa. Työttömyyden vähentymisen syyt tulisi kuitenkin selvittää tarkasti, korostaa Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö . –Suoraa vastausta on mahdotonta sanoa. Pitäisi tietää, ovatko henkilöt siirtyneet eläkkeelle vai töihin, ja ovatko he saaneet ansiosidonnaista päivärahaa. Jos ansiosidonnaiselta siirrytään töihin, verotettava tulo per nuppi ei kasva kovin paljoa. Jos kyseessä on ansiosidonnaisen ulkopuolelle pudonnut henkilö, se on pelkkää tuloa. Männikön mukaan kaupunki on yrittänyt arvioida työllisyyden paranemisen vaikutusta kuntatalouteen. Karkean arvion mukaan nettovaikutus voisi olla 2 500–3 000 euroa henkilöä kohti, eli 2 800 henkilön parannuksella puhuttaisiin jopa noin 8,5 miljoonasta eurosta. –Tämä kiinnostaa meitä kovasti, mutta vaikutus koostuu monesta tekijästä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että vaikutus on aina positiivinen, Männikkö tiivistää. Kehityksen arvioidaan jatkuvan suotuisana Myös työttömyyskorvauksen maksamisen loppuminen näkyy kuntataloudessa, sillä kunnilla on velvollisuus osallistua työmarkkinatuen rahoitukseen. –Viime vuonna tämä tipahti edellisvuodesta viitisen miljoonaa euroa. Siinä näkyi kaupungin omia panostuksia sekä työtilanteen yleinen paraneminen. Männikkö toivoo kehityksen jatkuvan suotuisana, vaikka Tampereen työllisyyskokeilu onkin lopetettu. Toisaalta viime vuonna työllisyyskehitys ei Tampereen verotulojen kasvussa oikeastaan näkynyt. –Kun veroista tehtäviä vähennyksiä on viime vuosina lisätty aika reippaasti, verotettava tulo on kasvanut todella heikosti. Esimerkkinä Männikkö mainitsee palkansaajan vakuutusmaksun vähennysten suuren kasvun. –Kun koko maan tasolla haluttiin, että verotus ei kiristyisi, tuli kilpailukykysopimusten kompensaatioita, ja se näkyi todella heikkona kunnallisverokehityksenä. Koko maan tasolla kiky-sopimuksen vaikutus kuntataloudelle arvioitiin valitettavasti liian optimistisesti. Kasvukeskuksen asemastaan huolimatta Tampereella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, 11,4 prosenttia, on Pirkanmaan suurin. Männikön mukaan työttömillä työnhakijoilla on tapana muuttaa suuriin kaupunkeihin. Lisäksi Tampereella on noin 40 000 opiskelijaa, jotka eivät useinkaan nauti suurista palkkatuloista. –Suomessa kehyskunnat eivät ole kovin innostuneita kantamaan sosiaalista vastuuta. En kuitenkaan näe tätä ongelmana, vaan kaikenlaiset ihmiset ovat tänne [Tampereelle] tervetulleita. Koen hyvin vieraaksi sen, että lähdettäisiin raakkaamaan [asukkaita], mutta toki tiedän kuntia, joissa toimintapolitiikka on hieman sellainen, että rajoitetaan tietyntyyppistä asuntotuotantoa. Suuri loikka Suhteessa suurin työllisyysparannus Pirkanmaalla koettiin Juupajoella, jossa työttömien määrä putosi vuodessa peräti 50 prosentilla. Toki puhutaan varsin pienestä ihmisjoukosta, kun määrä laski 82 työttömästä 41:een. Juupajoen työttömyysprosentti 5,1 on joka tapauksessa Pirkanmaan pienin. Vuoden 2018 alussa Juupajoki alkoi ostaa työllisyyspalvelunsa Mänttä-Vilppulalta, kertoo jälkimmäisen kaupungin palveluohjaaja Vuokko Hjelt . –Työtä alettiin tehdä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Hjeltin mukaan työttömyyden lasku selittyy sekä työllistymisellä että kuntouttavan työtoiminnan palveluihin siirtymisellä. –Osa asiakkaista on ollut vain pientä tukea vailla ja löytänyt ratkaisuja palkkatöistä. Juupajoen kunta on myös palkannut palkkatuella useita henkilöitä. Joukkoon mahtuu toki heitäkin, jotka ovat siirtyneet työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspäivärahalle. –Suurin yksittäinen tekijä on, että aika mukavasti on työllistytty tai lähdetty palveluihin. Pientä kasvua Työttömyys kasvoi vain yhdessä Pirkanmaan kunnista. Ruovedellä oli tammikuussa 2018 153 työtöntä, mutta vuotta myöhemmin luku oli kasvanut 162 henkilöön. Työttömyysprosentti on 9,4. Tämä kielii kohtaanto-ongelmasta, sillä samaan aikaan työntekijöistä on kunnassa kova pula, kertoo kehityspäällikkö Sirkku Mäkelä . –Meillä on juuri käynnissä iso rekrytointi kuntaan perustettavaan yritykseen, jonne haetaan yli kymmentä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja kunnassa oli tammikuussa 104, kun vuotta aiemmin luku oli vain 14. Mäkelä arvioi, että lukuun vaikuttaa kesätyöntekijöiden haku. –Meillä on täällä kova kesäsesonki, ja työpaikat aukeavat yhä aiemmin. Viime vuonna puutetta oli esimerkiksi kokeista ja tarjoilijoista. Työllisyyden kasvusta yksityiselle sektorille työllistettyjen määrä oli kasvanut vain hieman, 67 henkilöä eli noin 4 prosenttia.  Yksityiselle sektorille työllistyi tammikuussa 2019 noin 1 600 henkeä. Työvoimakoulutuksessa olevien määrä nousi 330 henkilöllä. Kuntouttavan työtoiminnan osalta oli selvää kasvua lähes 1 200 henkilöllä.  Vuorotteluvapaan kysyntä oli puolestaan laskenut verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Kokonaisuutena palveluiden piirissä oli 1 780 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, josta kuntouttava työtoiminta kattaa kaksi kolmasosaa.  Yhteensä työvoimapoliittisissa palveluissa olevien määrä on kasvanut lähes 1 800 henkilöllä edellisvuodesta. Lähde: Ely-keskuksen Pirkanmaan työllisyyskatsaus