Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ruotsin asuntokuplan puhkeaminen on jo niin suuri uhka, että pankit käskyttävät asuntovelallisia maksamaan lainojaan takaisin: "Siinä voi tulla voimakas pudotus"

Ruotsin talouden vajoaminen on uhka myös Suomelle, toteaa Nordean analyytikko Sanna Kurronen Lännen Medialle. Kurronen maalaa naapurimaan tulevaisuudesta synkkää kuvaa tuoreessa Finanssimaailma-blogin kirjoituksessaan. Maailmantalouden hyytyminen sekä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan välisen kauppasodan kiihtyminen uhkaavat iskeä voimakkaasti Ruotsin talouteen, joka alkoi jo viime vuonna yskiä. Suomelle Ruotsi on toiseksi tärkein vientimaa. –Jos Ruotsin kysyntä sakkaa, se tuntuu varmasti meidän vientiyrityksillemme. Vaikutusta on myös alkuvuoden heikentyneellä kruunulla. Ruotsalaiset vientiyritykset saavat valuutasta kilpailuetua meihin verrattuna. Taustalla ongelmat asuntomarkkinoilla Ongelmat Ruotsin taloudessa alkoivat Kurrosen mukaan noin vuosi sitten, kun asuntojen hinnat lähtivät laskemaan. Sitä ennen ne olivat nousseet todella korkealle muutamassa vuodessa, samoin kotitalouksien velat. Ruotsalaiset luottivat hinnannousun syövän asuntolainat pieniksi suhteessa asunnon arvoon. Suurin osa heistä ei edes lyhennä asuntovelkojaan – tapa, joka on syntynyt naapurimaahan vuosien aikana. Hillitäkseen kotitalouksien ylivelkaantumista maan finanssivalvonta alkoi vaatia kansalaisilta lainojen takaisinmaksua ja kiristi luotonannon ehtoja. –Jos asuntolaina on yli puolet asunnon arvosta, sitä pitää lyhentää. Lyhentämisen voi lopettaa sitten, kun se on puolet asunnon arvosta, Kurronen kertoo vaatimuksista. Finanssivalvonnan kiristykset olivat alkusysäys hinnanlaskulle ja korkojen nousulle. Samalla laskivat ruotsalaiskuluttajien luottamus talouteen ja halukkuus ostaa asuntoja. Sitä ei suinkaan lisännyt maan poliittinen tilanne loppuvuodesta, kun ruotsalaispoliitikot yrittivät muodostaa hallitusta yli neljä kuukautta syyskuun valtiopäivävaalien jälkeen. Ruotsin kasvukeskuksissa asuntokupla Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) talouspolitiikasta vastaava johtaja, pääekonomisti Penna Urrila toteaa, että asumisen hinta on karannut Ruotsissa käsistä. Maan hyvä talouskehitys, matalat korot, kova väestönkasvu kasvukeskuksissa ja sitä seurannut asuntopula nostivat hinnat pilviin. Urrila muistuttaa, että vuosien ajan ruotsalaiset ovat maksaneet asuntoveloistaan lähinnä korkoja ja ottaneet lisää lainaa muuttaessaan isompaan asuntoon. –Ajatus velan poismaksamisesta, mikä meillä on, on alkanut siellä hämärtyä. Se on osaltaan johtanut asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen. Etenkin Ruotsin kasvukeskuksissa voidaan Urrilan mukaan puhua asuntokuplasta. –Kysymys on ollut siitä, puhkeaako kupla äkillisesti vai saadaanko ilmaa otettua hallitusti sieltä ulos. Tätä Ruotsin keskuspankki ja finanssivalvonta nyt yrittävät. Ruotsin talousluvut näyttävät vielä hyvältä Urrilan mukaan Ruotsin talous on ollut iso menestystarina kymmenen vuotta. Talouskasvu on ollut maassa vahvaa ja työllisyys korkealla. Edelleen luvut näyttävät Ruotsissa hyvältä: työttömyysaste on 6 prosentissa ja julkisella taloudella on velkaa vain 40 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomella luku on 60 prosenttia. Maailmantalous kuitenkin hidastuu ja se näkyy erityisesti Saksassa ja Ruotsissa. Myös taantuman mahdollisuus on Urrilan mukaan kasvanut. –Ruotsin taloudessa on selvää heikkenemistä, kuten monessa muussakin maassa nyt. Suomi taas on tähän asti pitänyt pintansa varsin hyvin. Ruotsalaisille isompi riski taantumassa Jos talous taantuu maailmalla ja työttömyys Ruotsissa lähtee nousuun heikentäen velallisten maksukykyä, riskit ovat Urrilan mukaan naapurimaassa suuremmat kuin meillä. –He ovat hyvin velkaantuneita. Siinä voi tulla voimakas pudotus. Siitä pudotuksesta suomalaisetkin saavat osansa. Ruotsin osuus Suomen viennistä on noin kymmenen prosenttia. –Se vaikuttaa meidän yrityksiimme, jotka käyvät Ruotsin kanssa kauppaa ja vievät tavaraa. Meillä on myös yhteisiä yrityksiä, jotka toimivat molemmissa maissa. Urrila huomauttaa, että maailmantalouden kasvun on kuitenkin ennustettu hidastuvan maltillisesti. Takana on hyviä vuosia ja lähivuosien voi odottaa olevan vielä kohtuullisia.