Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Aikahyppy tulee: huhtikuu voi sekoittaa gps-laitteita, mutta kukaan ei tunnu tietävän varmasti, onko se turvallisuusriski Suomessa vai ei

Osa gps-vastaanottimista saattaa mennä huhtikuussa sekaisin. Syynä on laitteistojen ajankäsittelyyn liittyvä rajoite, joka koskee vanhinta laitekantaa. Kukaan ei kuitenkaan tunnu olevan varma, liittyykö niin sanottuun aikahyppyyn turvallisuusriskejä Suomessa vai ei. Satelliittisignaaleihin perustuvaa gps-paikannusta käyttävät niin lento-, meri- ja tieliikenne kuin esimerkiksi pelastusviranomaisetkin. Monille tavallisille ihmisille tekniikka on tuttua erilaisista harrastuksista. Signaalia käytetään lisäksi täsmällisenä aikalähteenä myös kohteissa, joissa paikannus ei ole edes tarpeen. Tällaisia ovat esimerkiksi tietoliikenneverkot. Suomessa ei ohjeistusta Gps on yhdysvaltalainen järjestelmä, ja maan kyberturvallisuusviranomaiset antoivat aikahypystä huomautuksen kriittisen infrastruktuurin haltijoille muutama viikko sitten. Niitä kehotettiin tutkimaan, määrittävätkö laitteistot aikaa gps-signaalin avulla. Lisäksi viranomainen piti tärkeänä muun muassa sitä, että laitteiden sisäinen ohjelmisto on päivitetty. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten tahojen suositeltiin lisäksi testaavan etukäteen, miten laitteistot reagoivat tulevaan tilanteeseen. Suomessa vastaavaa ohjeistusta ei tiettävästi ole annettu. Ei ensimmäinen kerta Edellisen kerran vastaava gps-ajan hyppäys tapahtui vuonna 1999. Pian tämän jälkeen ongelmia aiheutti hieman eri syystä vuosituhannen vaihde. Aikaan liittyvän käännekohdan ei pitäisi vaikuttaa suoraan paikannukseen. Joidenkin lähteiden mukaan seurauksia voi käytännössä tulla, sillä esimerkiksi laitteiston ohjelmisto voi alkaa toimia aikamuutoksen seurauksena virheellisesti. Osassa laitteista gps toimii vain aikalähteenä. Riski liittyy joka tapauksessa vanhimpiin gps-vastaanottimiin. Eri lähteiden mukaan ongelmia voi ilmetä ennen vuotta 2000 tai jopa vielä 2010 valmistetuissa laitteissa sekä mahdollisesti tätäkin uudemmissa halpatuotantolaitteissa. Arvioita, ei varmaa tietoa Gps-aikakoodin hyppäyksen mahdollista turvallisuusmerkitystä Suomessa ei tiedä tarkasti kukaan tavoittamistamme asiantuntijoista, vaikka ilmiö sinänsä on tiedossa. –Tällaisia järjestelmiä joissa tarkkaa aikaa gps-vastaanottimesta käytetään, voivat olla televerkot, sähköasemat ja -verkot sekä tietoverkot, mutta ongelman laajuudesta en osaa sanoa, toteaa erikoistutkija Anders Wallin VTT:ltä. –Minulla ei ole harmainta hajua, onko tällaisia vastaanottimia enää Suomessa, sanoo puolestaan professori Markku Poutanen Maanmittauslaitokselta. Hän sanoo ihmettelevänsä, jos edellisessä aikahypyssä toimimattomaksi osoittautuneita laitteita olisi vielä käytössä. –Uudempien laitteiden pitäisi olla jo vapaita näin triviaaleista bugeista. Telia on selvittänyt riskit etukäteen Teleoperaattoreilla gps-vastaanottimet pitävät esimerkiksi verkon eri laitteistoja synkronoituina. Ainakin Telia on selvittänyt aikahypyn riskit etukäteen laitevalmistajien kanssa niissä järjestelmissä, joissa gps on käytössä. –Tiedämme, mitä on tulossa. Meillä on sen verran tuoreet laitteet, ettei ongelmaa tule, summaa yhtiön teknologiapäällikkö Mika Nysten . Varustamot keskustelevat maaliskuussa Meriliikenteessä varmaa ja kattavaa tietoa ei ole. Suomalaisvarustamot keskustelevat tilanteesta maaliskuun alkupuolella, kun Suomen Varustamot ry:n turvallisuusasioita käsittelevä toimikunta kokoontuu. –Tuolloin on paikalla varustamoiden asiantuntijoita, jotka tuntevat laitteistot. Tällä hetkellä meillä ei ole tietoa jäsenvarustamoidemme käyttämän laitekannan iästä, toteaa yhdistyksen johtava asiantuntija Sinikka Hartonen . Ulkomaisissa aluksissa vanhaakin tekniikkaa Itämerellä kulkee aluksia lukuisista maista, ja niiden laitteisto on paitsi kirjavaa, osin myös vanhaa. Toisaalta laitteiston tulisi täyttää kansainvälisten sopimusten vaatimukset. –En osaa tarkasti sanoa miten laajasti tämä vaikuttaa. Uskoisin, että suurin osa ammattikäyttöön laitteita toimittavista laitevalmistajista on asian ottanut huomioon, arvioi Traficomin erityisasiantuntija Jami Metsärinne . Hän huomauttaa, että vaikka yksittäisiä laiteongelmia voi esiintyä, on aluksissa gps:n ohella muitakin navigointimenetelmiä. –Niillä tiedoilla mitä minulla on, en näe, että huhtikuu tuo Itämeren liikenteen turvallisuuteen minkäänlaista muutosta. Todennäköistä – mutta ei varmaa – siis on, että vaikutukset ovat käytännössä vähäisiä. Pahimmassa tapauksessa vasta huhtikuu näyttää, miten käy. Gps-järjestelmän "ajanlasku" alkoi vuonna 1980. Viikkonumeron esittämiseen varatun bittimäärän vuoksi laskuri aloittaa viikkonumerot uudelleen nollasta 1024 viikon jälkeen. Gps-vastaanottimen iästä ja ohjelmistosta riippuen laitteen "oma" aika saattaa tällöin hypätä 1024 viikkoa taaksepäin. Ensimmäisen kerran aikahyppy tuli vastaan elokuussa 1999. Vuosituhannen vaihteessa pulmia aiheutti laitteiden ymmärtämän kaksinumeroinen vuosiluvun 99 vaihtuminen vuoteen 00. Seuraava aikahyppy osuu huhtikuun 6. ja 7. päivien väliseen yöhön Suomen aikaa. On mahdollista, että vaikutus ulottuu myös joihinkin harrastuksissa käytettäviin gps-laitteisiin. Ongelmilta voi todennäköisesti välttyä, jos laitteen ohjelmisto on päivitetty.