Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vaalien alla ikäihmisiin kohdistuu ryöppyävä empatiatulva – vanhusten asemasta on tullut vaalinuija

On hienoa olla vanhuuseläkeläinen. Tuntee olevansa lähes lainelautailija, joka on saanut pitkän aallon, joka vie kauas ja lujaa. On hellyttävää tuntea se empatiatulva, joka syksystä alkaen on kohdistunut meihin ikäihmisiin. Katselin televisiokeskustelua, josta oikein ryöppysi huoli vanhuksista ja heidän voimisestaan. Kuulemma vanhuksia on kärsinyt jopa nälkää, eikä se näin vaalien alla voi mennä ohi vailla huomiota. Onhan se kamalaa, ja tässä tilanteessa vaalitaistelun alkaessa tuskin kukaan on ehtinyt tarkistaa, onko kysymyksessä esimerkiksi dementiaa sairastavaa vanhus. Heillä on harvinainen ominaisuus olla kylläinen nälissään, jos esimerkiksi vanhus on unohtanut nielemisrefleksin. Millä sitä vaalikuumeessa oleva ehtii tarkistaa kaikki mahdollisuudet? Ja varsinkaan kun lähipiirissäkään ei ole ketään ikäihmistä, heidät on kärrätty erinäisiin hoitopaikkoihin, joiden hoitosuhde muodostaa nyt oivan vaalinuijan. Kuvaavaa tämän hoitonuijan painoarvosta vaaliaseena on, että Tampereen kaupungin talousarvion käsittelyssä eräs puolue oli säästölinjalla ja halusi alentaa hoitosuhdetta 0,5 seutuville. Nyt tämä puolue oli aikaansaamassa hallitukselle välikysymystä, jossa hoitosuhde kirjattaisiin jopa lakiin arvoon 0,7. On tultu katumapäälle, ja nyt sitten tamperelaisetkin saavat hunajata oikein kukkuralusikallisen. Kyllä tällaisessa pyörityksessä monen vanhuksen pää jo menee pyörälle. He voivat todeta hiljaa nurkassaan: hyvä kun edes joskus huomataan. Muutoin tämä elämä onkin vitaalisemman väen asiaa. Mutta odottakaa vähän, vielä tekin tulette näille aamuille. Kirjoittaja on yli 80-vuotias tamperelainen omaishoitaja.