Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Järvien jääpeite on niin huonoa, että Lauri Niemelä jätti talviverkot laittamatta ensimmäistä kertaa 51 vuoteen – Kalastajat puhuvat vaarallisista "uhkuläpeistä"

Järvien jäät ovat nyt harvinaisen huonossa kunnossa. –Tämä on ensimmäinen kerta 51 vuoteen, kun minulla ei ole jään alla verkkoja, kertoo kalastaja Lauri Niemelä . Innokas kalastaja Niemelä, 72, kertoo, että paksu lumipeite ja sen alla oleva vesi estävät jään vahvistumisen kunnolla. Kokenut kalastaja uskaltaa kävellä jäillä, mutta muistuttaa, että jäällä täytyy tietää, missä kulkee. Tänä vuonna Niemelä vie verkot vesille vasta vappuna jäidenlähdön jälkeen. Yleensä järvien jäät sulavat huhtikuun loppupuolella. Kelkka pysyy vajassa Yleensä Niemelän matka jäille taittuu moottorikelkalla. Nyt kelkka pysyy vajassa, sillä jäille ei uskalla ajaa. Ja jos jää kantaisi, jään päälle satanut lumisohjo kastelee kelkan telan. Sohjoa ei saa putsattua telasta pois, joten tela jäätyy yöpakkasissa käyttökelvottomaksi. Kalastajan mukaan osa sivakoi jäille suksilla, osa matkaa verkoille potkukelkalla. Tammikuun alussa Niemelä kävi mittaamassa jään paksuuden Kangasalla läheltä rantaa Längelmävedellä. Hyvän kala-apajan jään paksuus oli vain kymmenen senttiä, lumi yletti vyötäisille ja lumipeitteen alla oli reilusti vettä. –Ja yhtäkkiä meni tuura kerrasta läpi, eli se ei ollut montaa senttiä. Järvien päälle muodostunut teräsjää on yleensä noin 50 senttiä paksua. Tänä vuonna sen paksuus on ollut 10–15 sentin luokkaa. Niemelän mukaan jäiden tulo on mennyt vuosi vuodelta aiempaa myöhäisemmäksi. Kevätjää on arvaamaton ja muuttuu nopeasti Niemelä muistuttaa, että kevätjää on hyvin haurasta ja jääolosuhteet muuttuvat keväällä hyvin nopeasti. Vuosikymmeniä jäitä kolunnut kalastaja kertoo muutamasta tapauksesta, jossa sula on yllättänyt ja kalastaja on välttänyt sinne humpsahtamisen tuurilla. Nyt tilanne on erityisen vaarallinen, sillä jään päälle satava lumi painaa lumipeitteen alla olevaa vettä. Vesi nakertaa pienestäkin railosta, kolosta tai kaira-aukosta petollisia avantoja, kalastajan kielellä uhkuläpejä. Ne ovat vaarallisia, koska kevytkin reiän päälle satanut lumi voi jäätyä ja peittää sulan kohdan näennäisesti. Tuolloin jää ei ole edes senttiä paksu. Mutta kuinka paksu jään pitää olla, että kokenut kalastaja uskaltautuu jäille? –Ihminen vaatii viiden sentin jään, mutta pilkkijälle riittää sentti, Niemelä sanoo. Niemelä kertoo nähneensä pilkkijöitä salmialueilla, joissa on paljon virtaavaa vettä jään alla. –Kyllä ne aika rohkeita on. Joskus jäille mennään viime tipassa Niemelä on omien sanojensa mukaan ollut ensimmäistä kertaa kalassa kahden viikon ikäisenä, lastenvaunussa mukana isänsä veneessä. Isä oli innokas pilkkijä. Häneltä Niemelä oppi, että ohut kevätjää voi tuoda hyvin kalaa. Tästä syystä verkkojen kokeminen on joskus mennyt hyvin myöhäiseksi. Joskus verkkoja on haettu pois järveltä niin, että osa matkasta taittuu venettä työntämällä järven jäällä ja välillä veneessä jäiden seassa. –Se oli hikistä hommaa kun aurinko porotti ja työnnettiin venettä kilometrikaupalla. Niemelä kertoo reissusta, jossa jäille mentiin "viime tipassa". yhdessä kalakaveri Kyösti Ahtosen kanssa. Parivaljakolle tuli kiire, kun jää meni heidän altaan niin notkolle, että saappaanvarret uhkasivat hörpätä vettä. Koukussa odotti Niemelän mukaan seitsemän kilon painoinen kuha. –Sanoin Kyöstille, että jos pudotaan jäihin, heitetään tämä kuha pitkälle jäille, niin ihmiset näkevät, että ei ollut mikään turha reissu. Kalastajan vinkki kokemattomille: älä mene, jos et tunne aluetta Vuosikymmeniä jäillä kulkeneella Niemelällä on vinkkinsä kokemattomille kulkijoille. –Parempi olisi, kun ei lähtisi ollenkaan. Salmien kohdalla virtaava vesi hapertaa jäätä. Myös kaislikkoalueita kannattaa välttää, sillä niissä jää on heikkoa jään läpi puskevien kaislojen takia. Niemelän kalansaalista on mennyt joskus osa Kangasalla sijaitsevaan ravintola Paakariin. Ravintoloitsija Ilpo Vainio kertoo, että pöytiin on saatu "jokunen kala". Vesijärveltä on saatu ravintolaan kalaa. Hänen mukaansa Mallasvedellä verkkoja ei ole ja Roineelta kalat on haettu hiihtämällä. Joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, suistoalueet ja rantapenkereiden vierustat voivat olla vaarallisia virtaavan veden takia. Teollisuuslaitosten ja viemäreiden laskualueet ovat heikon jään aluetta. Siltojen, laitureiden ja jäissä olevien aluksien ympärillä jää on heikkoa. Syvänteiden kohdalla vesi jäähtyy matalampia alueita hitaammin, joten jää voi olla heikompaa. Varo myös avantoja, halkeamia ja laivaväyliä. Kaislat puhkovat jään seulaksi ja heikentävät jäätä. Jos jää on rikki ja sen päälle kinostuu lunta, se voi sulaa jopa kokonaan auki. Lähde: viisaastivesillä.fi