Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Merkittävä tutkimustyökalu – enimmillään 250 metsä- ja tarhapeuraa pannoitetaan läntisessä Suomessa ja Kainuussa

Metsäpeurojen pannoitus jatkuu lähivuosina merkittävänä tutkimustyökaluna. Luke sai tiistaina Suomen riistakeskukselta poikkeusluvat enimmillään 250 peuran pannoittamiseen. Lupa on voimassa vuoteen 2022. –Ylläpidämme kokonaisuudessaan 70–80 pantapeuran joukkoa (kerrallaan), kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta. Käytäntö alkoi vuonna 2017, ja nyt sille on tulossa vakaa jatko. Samalla pantoja aletaan käyttää palautusistutuksissa vapautettavien peurojen seurantaan. Tasapuolisesti länteen ja itään Suomessa lajia esiintyy kahdella eri alueella: Suomenselän populaatiossa peuroja on noin 1 500 ja Kainuussa 750. Paasivaaran mukaan pannoitukset jaetaan alueiden välille tasapuolisesti. Luvat mahdollistavat 50 metsäpeuran pannoittamisen vuosittain. –Teknisesti se on mahdollista toteuttaa, jos tarvetta on ja olosuhteet ovat otolliset. Pannoitus tapahtuu samaan tapaan kuin susilla, eli tiettyyn suuntaan ajetut eläimet nukutetaan ennen pannoitusta. Susipannoitusten tyyppistä kiistaa Luken ja metsästysseurojen välille ei ole odotettavissa, sillä uusia lupia yksityismaille ei tarvita. –Metsäpeurojen pannoituksia tehdään lähinnä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Pannat tuovat tärkeää tutkimustietoa Pannoitukset liittyvät läheisesti vuoteen 2023 jatkuvaan metsäpeuran kannanhoitohankkeeseen (MetsäpeuraLIFE), jota koordinoi Metsähallitus. Pannoituksista vastaa kuitenkin Luke. Pannat auttavat arvioimaan peurojen määrää sekä tutkimaan lajin kuolleisuutta ja eläinten liikkuvuutta. Aikuisista peuroista pannoitetaan pääasiassa naaraita eli vaatimia, joilla käytetään lähetinpantoja. Niiden avulla eläinten liikkumista pystytään seuraamaan maastossa. –Pantavaatimista saadaan monipuolista tietoa muun muassa vasatuotosta ja säilyvyydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä, kuten esimerkiksi kuolinsyistä. Niissä saalistus on tärkeässä roolissa, Paasivaara toteaa. Vasoille voidaan puolestaan käyttää niin sanottuja vhf-korvanappeja. Jos koiraita eli hirvaita merkitään, siinä käytetään korvamerkintää porojen tapaan. Pantoja myös tarhatuille peuroille Luonnosta pyydettyjen metsäpeurojen ohella pannoituksia käytetään luontoon vapautettavien yksilöiden seurantaan. Lajin kantaa ollaan vahvistamassa aktiivisesti, ja samalla pyritään laventamaan kannan geenivarantoa. Peuroja on tarkoitus palauttaa myös lajin entisille elinalueille. Läntiseen Suomeen on perustettu kolme totutustarhaa, joissa eläintarhoista peräisin olevia metsäpeuroja totutetaan villiin elämään ennen niiden vapauttamista. Metsäpeurat ovat jo myös lisääntyneet totutustarhoissa. –Joitain totutustarhoista vapautettavia metsäpeuroja tullaan varustamaan paikannuspannoilla, ja niiden lisäksi tullaan useammallakin yksilöllä todennäköisesti kokeilemaan kevyempää paikannustekniikkaa, kertoo MetsäpeuraLIFEn projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksesta. Palautusistutuksiin tarkoitetut tarhat sijaitsevat Seitsemisessä Pirkanmaalla sekä Lauhanvuorella Etelä-Pohjanmaalla. Karstulan totutustarhalla puolestaan tuetaan Ähtärin, Karstulan ja Soinin alueen pientä peurakantaa. Susitilanne muutti palautusajatuksia Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan palautusistutukset piti alun perin aloittaa kuluvan vuoden lopulla. Mykrä-Pohjan mukaan tämä ei välttämättä ole enää selvää. Syynä on susitilanne, joka projektipäällikön mukaan ei ole metsäpeuran kannalta "niin hyvällä tolalla" kuin hanketta suunniteltaessa. –Susitilanteessa tapahtunut muutos aiheuttaa lähitulevaisuudessa pohdintaa vapautusten aikataulusta. Karstulan tarhasta peurat vapautetaan sen sijaan jo alkavana keväänä.