Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Nyky-Suomessa oikeusturva on arpapeliä – länsimainen oikeusihanne on kaukana käytännöstä

Aamulehden 6. helmikuuta hovioikeusjuttujen määrien laskua käsitelleessä uutisessa mainitut jatkokäsittelyluvat ovat esimerkki kansalaisen oikeusturvaa vakavasti nakertavista seikoista. Oikeuden hakeminen on muuttunut kalliiksi arpapeliksi, jota järkevä ihminen viimeiseen asti välttelee, vaikka tuntisikin olevansa oikeassa. Ongelman ydin on, että yhteiskunnan monimutkaistuessa myös oikeusjutut ovat monimutkaistuneet ja niiden määrä on lähtenyt nousuun. Oikeusjärjestelmän virtaviivaistamisen sijaan ongelmaa on pyritty hoitamaan huonosti harkituilla säästöillä, jotka rapauttavat kansalaisen oikeusturvaa. Rikosasioissa jo poliisin saaminen asiaa tutkimaan saattaa osoittautua mahdottomaksi. Huomattava määrä tutkintapyynnöistä ja jopa rikosilmoituksista jää tutkimatta. Asian ratkaisee joku komisario, eikä tutkimattajättämispäätöksestä voi valittaa. Ongelma tässä on, että kukaan ei valvo tehtyjen ratkaisujen oikeellisuutta. Poliisi on erityisen vastentahtoinen tutkimaan jäsentensä tai muiden virkamiesten rikosepäilyjä. Kun ei tutkita, ei ole rikostakaan! Jos nyt tutkimatta jätetyt jutut tutkittaisiin, saattaisi Suomen asema korruptiovapaana maana saada pahan kolauksen. Myös syyttäjä saattaa kieltäytyä nostamasta syytettä poliisin jo tutkimassa jutussa. Tästäkään päätöksestä ei voi valittaa. Sekä poliisin että syyttäjän päätöksistä voi kannella joko oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Moni on saanut täältä nahkapäätöksen, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa. Asianomistajana oikeudessa joutuu vaaraan, että hävitessään maksaa toisen osapuolen joskus todella kohtuuttomat oikeuskulut. Oikeusistuin voi näitä kohtuullistaa, mutta todellisuudessa näin tapahtuu harvoin. Ensimmäisinä säästölistalle joutuivat pohjoismaiseen oikeuskäytäntöön kuuluvat lautamiehet. Samalla menetettiin aimo annos tervettä järkeä ja oikeusprosessin läpinäkyvyyttä. Nyt rikoksesta syytettynä arpaonnestasi riippuu, saatko täysjärkisen ja oikeamielisen tuomarin. Huonolla onnella saat asiassasi sekundaratkaisun. Tässä kuvaan astuvat lehtijutussa mainitut jatkokäsittelyluvat. Pikkurikolliselle lupa harvoin heltiää. Suurrikolliset, joille tuomioissa usein myönnetään paljousalennus, saavat kunnollisen oikeuskäsittelyn. Hovioikeus itse määrittää, mitkä jutut se ottaa käsittelyyn. Tässä on vaarana subjektiivinen valinta: hankalat tai muutoin epämieluiset jutut jäävät jatkokäsittelylupaa vaille. Oikeusturvan kannalta välttämätöntä olisi, että yhden tuomarin jutuissa myönnettäisiin jatkokäsittelylupa aina. Poliisi, syyttäjä, kyvytön tuomari ja jatkokäsittelyluvan epäävä hovi- tai korkein oikeus voivat kukin kohdallaan täysin romuttaa kansalaisen oikeusturvan. Taloudellisesti oikeuden hakemisesta rangaistaan oikeudenkäyntimaksuilla ja vastapuolen kohtuuttomien oikeuskulujen maksattamisella. Käytäntö on kaukana länsimaisesta oikeusihanteesta. Kirjoittaja tituleeraa itseään ylöjärveläiseksi pikkurikolliseksi