Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Historiallinen kartano Pirkkalassa on etsinyt uutta omistajaa jo viiden vuoden ajan – Kaupan ehtoja höllennettiin, ja nyt kartanosta kilpailee seitsemän tarjousta

Pirkkalan kunta myy Pyhäjärven rantamaisemissa sijaitsevaa Sankilan kartanoa. Kartano on etsinyt uutta omistajaa jo viiden vuoden ajan, mutta sopivaa ehdokasta ostajaksi tai vuokraajaksi ei ole löytynyt. Edellisen kerran alueesta pidettiin tarjouskierros loppuvuodesta 2018, jolloin kunnalle jätettiin kolme tarjousta. Tarjoukset eivät kuitenkaan miellyttäneet kuntaa ja uusi tarjouskierros käynnistettiin 4. helmikuuta 2019. Lue myös: Vuonna 1820 valmistunut Sankilan kartano etsii uutta elämää Pirkkalassa – Vanhasta ratsutilasta tehdyt tarjoukset eivät miellyttäneet kuntaa Tarjouksia samoilta tahoilta Pirkkalan kunnan elinkeino- ja hankejohtaja Ahti Laakso kertoo, että uusin tarjouskierros päättyi perjantaina 15. helmikuuta. Määräaikaan mennessä ostotarjouksia jätettiin yhteensä seitsemän kappaletta, joista kaksi oli mukana jo loppuvuoden kierroksella. –Toinen heistä on päivittänyt jättämäänsä tarjousta ja toinen on mukana samanlaisena kuin aikaisemmin, Laakso kertoo. Kunnanhallitus päättää myynnistä Laakso kertoo, että päätöksen Sankilan myynnistä tekee Pirkkalan kunnanhallitus, joka käsittelee jätettyjä tarjouksia 11. maaliskuuta järjestettävässä kunnanhallituksen kokouksessa. –Kun tarjoukset on käsitelty, kunnanhallitus kuulee kärkiehdokkaita tarkemmin heidän suunnitelmistaan. Tällä menettelyllä halutaan varmistua siitä mitä ostajaehdokas on tekemässä. Laakso kertoo, että tarjouksia punnitaan monesta eri näkökulmasta, eikä suurin tarjottu euromäärä johda automaattisesti tarjouskilpailun voittoon. –Etsimme parasta mahdollista kokonaisuutta ja toteutusta, joten esimerkiksi vähimmäishintaa ei ole määritelty. Myös yksityiskäyttöön Vuonna 2018 Pirkkala keräsi kuntalaisilta ehdotuksia alueen kehittämiselle. Laakso kertoo, että ehdotuksia tuli kaiken kaikkiaan noin kaksi sataa. –Kehitysehdotuksissa toivottiin alueen hyödyntämistä esimerkiksi matkailu- ja juhlatilana, kahvilana, hyvätasoisena ruokaravintolana tai kulttuuri- ja näyttelytilana, Laakso luettelee. Loppuvuodesta 2018 käydyn tarjouskierroksen ehtona olikin, että Sankilan kartano ja sen alue tulisi pitää kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Nyt ajatuksesta on kuitenkin ainakin osittain luovuttu, ja Pirkkala on valmis myymään Sankilan kartanon myös täysin yksityiseen käyttöön. –Toki jonkinlainen yritystoiminta olisi toivottavaa, mutta ei pakollista. Jätetyissä tarjouksissakin on molempia: Ostotarjous yksityis- tai loma-asumista varten sekä tarjouksia, jotka pitävät sisällään liiketoimintanäkökulmaa, Laakso kertoo. Korjaustöitä ei ole budjetoitu Laakso korostaa, että mistään pakkomyyntitilanteesta ei ole kyse, vaikka kaupan ehtoja on ostajan kannalta lievennetty aikaisemmasta. –Mikäli sopivaa kombinaatiota ei löydy, rakennukset sekä maa-alueet pysyvät Pirkkalan kunnan omistuksessa. Totuus kuitenkin on, että kunta ei ole budjetoinut rakennusten kunnostustöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnostusta vaativat rakennukset jäävät paikoilleen tällaisenaan. Laakson mukaan päärakennus on hyvässä kunnossa, sillä sen katto on uusittu lähivuosina. Tilanne on kuitenkin huono väentuvassa ja navetassa, joiden katto vuotaa. Sankilan ensimmäinen tunnettu isäntä on vuoteen 1568 isännöinyt Yrjö Turri. Säterikartano (omistaja vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta) tilasta tuli 1651, kun kapteeni Frans Pfaler muodosti siitä itselleen asuinkartanon. 1600-luvun lopulla Sankilan omisti hänen poikansa, luutnantti Karl Pfaler. 1690-luvulla Sankila muuttui ratsutilaksi eli rustholliksi ja Karl Pfalerin kuoltua 1722 kartanoa hallitsi hänen poikansa Simon Johan Pfaler vuoteen 1783. Vuonna 1815 kartanon hankki kirkkoherra Samuel Bohm. Hänen aikanaan, 1820 rakennettiin nykyinen päärakennus, jonka on arveltu olevan Carl Ludvig Engelin toimiston käsialaa. Kartano oli myöhemmin lesken, Agatha Bohmin omistuksessa vuoteen 1880. Viimeinen pitkäaikainen omistaja ennen kuntaa oli Martti Sasi. Kunta hankki etuosto-oikeuden turvin rakennukset ja maa-alueet Hilkka sasin perikunnalta vuosina 2008–2010.