Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Naisilla ylivoima vuoden 2019 Tulenkantaja-ehdokkuuksissa

Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon esiraati valitsi vuoden 2019 palkintoehdokkaiksi viisi vahvaa kirjaa eri-ikäisistä naisista ja yhden kirjan, jossa valkoinen heteromies opettelee tulemaan toimeen tunteidensa kanssa. Palkintoa tavoittelevat Minna Rytisalon Rouva C. -, Saara Turusen Sivuhenkilö - ja Eva Frantzin Kahdeksas neito -romaanit, Maija ja Anssi Hurmeen Varjostajat -lastenkirja sekä Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin - ja Rafael Donnerin Ihminen on herkkä eläin -esseeteokset. Esiraadissa työskennellyt Aamulehden kirjallisuuskriitikko Kaisa Järvelä pitää ehdokkaiden sukupuolijakaumaa täysin luonnollisena. –Kirjallisuus, kuten kulttuuri muutenkin, on naisten laji. Suurin osa lukijoista on keski-ikäisiä korkeakoulutettuja naisia ja kirjallisuudenopiskelijat ovat naisia. Suomessa on aina ollut loistavia, hyvin maailmalla käännettyjä naiskirjailijoita, kuten Riikka Pulkkinen , Sofi Oksanen ja Salla Simukka . Suomen eniten käännetty kirjailija on Tove Jansson , Järvelä muistuttaa. Tulenkantaja-palkinnon tarkoituksena on edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille. Päätuomaristo palkitsee sen ehdokkaan, jolla katsoo olevan parhaat mahdollisuudet menestyä ulkomailla, kun se sinne hyvin viedään. Järvelän mukaan vuoden 2019 Tulenkantaja-ehdokkaissa näkyy myös vahva kansainvälinen ilmiö. –Lukijat ovat innostuneet naisten sankaritarinoiden kertomisesta ympäri maailman. Ilmiö starttasi Iltasatuja kapinallisillev tytöille -kokoelmasta. Suomessa ilmestyi viime vuonna Taru Anttosen ja Milla Karppisen Sankaritarinoita tytöille ja Elina Tuomen Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa . Trendi näkyy myös Tulenkantaja-ehdokkaissa, joista Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin edustaa selkeästi tätä ilmiötä. Järvelä painottaa vielä, ettei Tulenkantaja-esiraadilla ollut palkintoehdokkaita valittaessa mitään ennalta asetettua agendaa. –Ehdokkaat kertovat vain siitä, että meillä on loistavia naiskirjailijoita, jotka kirjoittavat hyviä kirjoja naisista. Onko termiä naiskirjailija sopivaa käyttää? –Itselläni on sukupuolineutraaliuteen kaksijakoinen suhde. Eihän sitä naisliitettä tarvitse sieltä erityisesti nostaa, kuten ei miesliitettäkään. Mielestäni naiseutta ei myöskään tarvitse näistä yhteyksistä mitenkään piilotella. Sehän on upea juttu, jos olet naiskirjailija. Tällaisia ehdokkaat ovat Minna Rytisalo: Rouva C. (Gummerus, 2018) Kuusamolaisen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan Tulenkantaja-ehdokasromaani Rouva C. kuvaa, minkälaisista silmuista kasvaa se Minna Canth , jonka me tunnemme tasa-arvotaistelijana – ja patsaana. Canth (1844–1897) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, liikenainen, kirjailija ja esisuffragetti. Romaani on voimakas kannanotto tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Rouva C. on innostanut ihmiset lukemaan Canthin alkuperäistekstejä ja ottamaan selvää, millaista hänen säätyläis-elämänsä oikeasti oli. Maija ja Anssi Hurme: Varjostajat (S&S, 2018) Helsinkiläinen kirjailija- ja kuvittajapariskunta on kirjoittanut ja visualisoinut yhdessä kolme lastenkirjaa. Niistä uusin, Tulenkantaja-ehdokas Varjostajat , kertoo yksinhuoltajaisästä ja hänen pienestä tyttärestään. Heidän luo muuttaa kutsumaton vieras, joka alkaa varjostaa kaikkea. Sen kanssa pitää opetella tulemaan toimeen, ehkä jopa ystävystyä, jotta sen voi lopulta vapauttaa tuuleen. Varjostajat kuvaa peruuttamattoman menetyksen kokemista hillityillä väreillä, kaikkea auki kirjoittamatta. Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi, 2018) Meidät kasvatetaan voittajiksi, menestyjiksi, ihmisiksi, joista tulee jotain, vaikka kirjailijoita. Entä jos se ei olekaan niin? Entä jos on juuri kirjoittanut kirjan eikä mikään muutukaan? Muilla on puolisot, autot, rivitalot ja heidän täytyy mennä. Saara Turusen Tulenkantaja-ehdokas Sivuhenkilö kertoo kirjoittamisesta ja huomatuksi tulemisen tarpeesta. Sivuhenkilö kuvaa naistaiteilijan paikkaa miesvaltaisessa perinteessä kylmäävän ironisesti, 2000-luvun taidejulkisuutta armotta rutistellen. Eva Frantz: Kahdeksas neito (S&S, 2018) Pohjoismaisesta dekkarista on kirjoitettu paljon ja Nordic Noiria hehkutettu. Eva Frantz sukeltaa ilmiöön toisella Anna Glad -kirjallaan Kahdeksas neito . Siinä avantouimari löytää vedestä jotain kammottavaa. Poliisi Glad saa selvitettäväkseen rikoksen, joka liittyy tiettyyn Lucia-kulkueeseen vuonna 1986. Kulkueen kahdeksas neito ei ole hehkeä, ei laula kauniisti, eikä lainkaan Lucia-tyyppiä. Dekkari kutoo mysteerin nuoriin tyttöihin eri aikoina ja heidän ongelmiensa ajattomuuteen. Rafael Donner: Ihminen on herkkä eläin (Teos & Förlaget, 2018) Kun 26-vuotias mies kirjoittaa heikkoudesta, vahvuudesta, hulluudesta, itsevarmuudesta, häpeästä ja vapaudesta – syntyy kirja, jota kirjailija itse myöhemmin hieman häpeää, mutta jota lukijat rakastavat. Rafael Donnerin Tulenkantaja-ehdokas Ihminen on herkkä eläin on upea ja ajaton teos isoista aiheista, varsinkin miehenä elämisestä ja mieheyden oletusarvoista. Donner on Mia Kankimäen tavoin maailman kansalainen. Hän liikkuu kirjassaan yhtä hyvin Australian takamailla, Tokiossa kuin Tammisaaren syrjäkylillä. Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava, 2018) Joskus itsensä löytääkseen pitää matkustaa kauas, monta kertaa. Karen Blixenin elämä tekee kirjailija Mia Kankimäkeen niin suuren vaikutuksen, että hän matkustaa Blixenin jäljille Afrikkaan, parantaa masennustansa Japanissa, matkustaa Firenzeen ja päätyy kirjoittamaan Uffizin naisista. Kankimäen Tulenkantaja-ehdokas Naiset joita ajattelen öisin on irrallisuudentunteestaan ahdistuvan maailmankansalaisen omakuva. Se kertoo myös esikuvallisista, ristiriitaisista, vahvoista naisista. Aamulehden perustama ja jakama Tulenkantaja-palkinto, 10 000 euroa, myönnetään kirjailijalle, jonka voittajateoksella olisi tuomariston mukaan mahdollisuudet menestyä käännöksinä ulkomailla. Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja palkintoraadin puheenjohtaja, kirjailija Timo Parvela. Palkinto-ehdokkaat valinneeseen esiraatiin kuuluvat Aamulehden kirjallisuuskriitikot Kaisa Järvelä, Marjaana Tunturi, Markku Soikkeli ja Juhani Brander sekä Aamulehden toimittajat Nina Lehtinen ja Markus Määttänen. Palkinto jaetaan Vihtorin kirjamessujen yhteydessä Tampereella hotelli Ilveksessä lauantaina 23.3.2019. Palkinto-gaala alkaa klo 16. Sinne on vapaa pääsy. Tulenkantaja-palkinto jaetaan nyt seitsemännen kerran. Lukijat ovat innostuneet naisten sankaritarinoiden kertomisesta ympäri maailman. Ilmiö starttasi Iltasatuja kapinallisille tytöille -kokoelmasta.