Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Koulutuksen hyvästä brändistä kaikki irti

Suomi, korkealaatuisen koulutuksen kotimaa. Yllä mainittu on tuttu ja paikkansa pitävä hokema. Sanoma on levinnyt ympäri maailmaa, ja Suomeen on tullut lukuisia ryhmiä ja delegaatioita tutustumaan koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen brändi on kunnossa, mutta jos se luo vain yleistä kiinnostusta, ollaan puolitiessä. Brändin voimalla koulutuksesta on mahdollista tehdä vetovoimainen tuote. Tämä vaatii myyntiä ja markkinointia, mikä koulutuksen kohdalla voi tuntua joidenkin korvissa vieraalta. Suomalaista koulutusosaamista viedään jo maailmalle, mutta sen rinnalla on uskallettava ajatella, että korkeakoulutuksesta Suomessa voidaan tehdä myös liiketoimintaa. Maailmalla korkeakouluopiskelijoista käydään kovenevaa kilpailua. Suomalaisen koulutuksen voimakas puolestapuhuja, Tampereella perjantaina Tredussa esiintynyt Peter Vesterbacka , sanoo esimerkiksi Uuden-Seelannin saavan ulkomaalaisista opiskelijoista 3,5 miljardin euron tulovirran vuodessa. Australiassa yksin Perthin kaupunki pyrkii koulutusta koskevalla toimenpideohjelmalla houkuttelemaan 100 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa. Suomen luvut ovat näihin verrattuna perin vaatimattomia. Suomen korkeakouluissa oli opetusministeriön raportin mukaan lukukaudella 2017–2018 yhteensä 3 678 uutta ulkomaalaista opiskelijaa, ja näistä noin kolmasosa oli velvollisia maksamaan lukuvuosimaksun. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä yksitoista lukukausimaksua maksavaa opiskelijaa. Yhteensä Suomen korkeakoulut arvioivat saaneensa lukukausimaksuja noin 2,7 miljoonaa euroa. Vesterbackan tavoitteena on saada Suomeen 150 000 ulkomaalaista opiskelijaa lähivuosina. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta asenteessa on opittavaa. Herättelijää tarvitaan. Suomessa ei voi tuudittautua siihen, että koulutuksen saamat erinomaiset arviot itsessään ja automaattisesti synnyttävät ulkomaalaisten opiskelijoiden kiihtyvän virran Suomeen. Korkeakoulujen kannattaa aktivoitua. Kilpailu opiskelijoista sparraa opinahjoja kehittämään toimintaansa ja synnyttää aidosti kansainvälisen oppimisympäristön, lukukausimaksut tuovat täytettä kassaan ja valmistuvat opiskelijat jäädessään Suomeen tukevat osaamisellaan talouden kasvua ja kehitystä.