Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pystymmekö pitämään Suomen sivistysvaltiona muutaman telakan ja sellutehtaan vientituloilla?

Pystymmekö pitämään Suomen asutettuna sivistysvaltiona muutaman laivanrakennustelakan ja sellutehtaan hankkimilla vientituloilla? Suomen ansaintalogiikkahan toimii niin, että vientiteollisuuden hankkimilla vientituloilla kustannamme osan kotimaisesta kulutuksesta ja palveluista. On kuitenkin käynyt niin, että taloutemme tukeutuu entistä laajemmin kotimaan markkinoihin ja kulutukseen. Palvelemme toisiamme ja pesemme toistemme paitoja. Olemme muuttumassa hyvää vauhtia suljetuksi taloudeksi, jonka rahavirtoja ohjailevat ylikansalliset yritykset. Vuoden 2008 talouslaman seurauksena tuotantopotentiaalimme heikentyi nopeammin kilpailumaihin verrattuna. Yhä useampi suomalainen ja kansainvälistynyt pörssiyhtiömme investoi maamme rajojen ulkopuolelle lähemmäksi markkinoita ja raaka-ainelähteitä. Niiden investoinnit hyödyntävät kyseisestä kohdemaata ja myös ansaitut voitot kotiutetaan sinne tai uusiin investointeihin, ei kuitenkaan Suomeen. Samaan aikaan meillä eritoten terveyspalveluissa toteutuu käänteinen ilmiö. Ulkomaiset sijoitusyhtiöt ostavat vanhustenhoitoon ja terveyspalveluihin erikoistuneita yrityksiämme ja muuttavat ne rahantekoautomaateiksi. Lainoittamalla paikallisia yrityksiään ylikorkeilla sisäisillä koroilla ne tulouttavat saamisensa veroparatiiseihin ja jättävät yritykset ”huonolle hapelle”. Samalla valtiolta jää saamatta miljoonien verotulot. Myös kansalliset tukijalkamme työllinen väestö ja syntyvyys ovat vähenemässä. Sosiaali- ja terveysmenot uhkaavat karata käsistä. Samaan aikaan kuitenkin valmistellaan kansalaispalkkaa ilman työllistymisvelvoitetta. Suurimmat kaupungit kasvattavat volyymiään ja imevät loputkin resurssit autioituvasta peräpohjolasta. Osana EU:n ydintä ja euroaluetta olemme yhä tiukemmin vastuussa myös muiden tekemisistä. Iso-Britannian eron vaikutukset näkyvät valtion tulevissa budjeteissa. Ilmavoimien hävittäjähankinnat nostavat valtion menoja vuosiksi eteenpäin. Valtion ja kuntien menoja on karsittava esimerkiksi hallintoa virtaviivaistamalla ja henkilöstömenoja karsimalla.