Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kuntaliitto arvioi, että ensi vuonna kunnallisverojen nostot kurittavat kuluttajien kukkaroita – kaksi kolmesta kunnasta romahti viime vuonna tappiolle

Kuntien etujärjestön Kuntaliiton mukaan kuntatalous on ajautunut kriisiin. Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tulee materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti. –Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen . Kunnat ovat viime vuosina korottaneet kunnallisveroa varsin maltillisesti. Kuntaliiton edustajien mukaan ensi syksynä edessä voi olla tilanne, jossa veronkorotuksia nähdään paljon. Tänä vuonna keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88. Kuntaliitosta ladellaan kovaa tekstiä valtiovarainministeriön (vm) suuntaan. –Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä, Karhunen toteaa. Kun kilpailukykysopimusta hierottiin, Kuntaliiton mukaan ministeriöstä viestittiin, että sopimus ei heikennä kuntataloutta. Kuntaliitto penää nyt ministeriöltä asiasta uusia laskelmia. Kriisikuntia vähän Kuntien tilanne ei ole kuitenkaan aivan katastrofin partaalla. Pikemmin kuntien kahtiajako korostuu entistä voimakkaammin taloudeltaan heikkoihin ja vahvoihin kuntiin. Esimerkiksi Helsinki teki viime vuonna 390 miljoonan euron tuloksen. Vastaavasti Tampere oli miinuksella. Myös Espoo on edelleen vakaimpien kuntien kärkipäässä. Kriisimenettelyssä on alle viisi kuntaa. Niin sanottua syömävelkaakin otetaan varsin vähän, alle 40 miljoonaa euroa. Kunnat ottavat lainaa pääasiassa investointeihin, eivät käyttötalouden pyörittämiseen. Rahaa uppoaa muun muassa yhteensä 4–5 miljardin euron sairaalahankkeisiin. Kuntaliiton luvuissa ovat mukana kunnat ja kuntayhtymät. Kuntien tytäryhtiöt puuttuvat luvuista. Jos laskelmiin ynnättäisiin tytäryhtiöt, luvut voisivat näyttää hienoisesti paremmilta. Tällöin puhuttaisiin konserniluvuista. Toisaalta tytäryhtiössä on paljon velkaa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on velkaa 19,4 miljardia euroa. Kun mukaan laskettaisiin tytäryhtiöt, summa nousisi arviolta liki 40 miljardiin euroon.