Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Sote-väännön ratkaisut lähestyvät, valiokunta koolle klo 12 – Lähteet: Sote ei mene läpi tällä vaalikaudella

Torstaina eduskunnasta ilmoitettiin, että perustuslakivaliokunta pitää maanantaina ylimääräisen kokouksen, jotta se saisi valmiiksi lausuntonsa sote- ja maakuntauudistuksesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta käytännössä riippuu, meneekö koko hallituksen jättihanke läpi tällä vaalikaudella. Lausunto siirtyy valmistuttuaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, se jatkaa lakitekstien työstämistä. Uudistuksen aikataulu on niin tiukka, että on arveltu, että se voi mennä läpi tällä vaalikaudella vain, jos perustuslakivaliokunnan mietintöön ei tule niin sanottuja ponsia. Ponnet ovat hallituksella suunnattuja toiveita lakiesitysten muuttamiseksi. Kun kyseessä on perustuslakivaliokunta, hallituksen täytyy näitä toiveita myös noudattaa. Iltalehden haastattelemien eduskuntalähteiden mukaan perustuslakivaliokunnasta on tulossa ponsia. Valiokunta päättää maanantaina tai alkuviikosta, montako pontta lausuntoon lopulta tulee. Periaatteessa hallituspuolueet voivat valiokunnassa enemmistöllään äänestää ponsia nurin, mutta se on riskialtista koko perustuslakivaliokunnan aseman kannalta, jos asiantuntijat ja virkamiehet ovat ponsien takana. Mahdollisia ponsia on esillä yli kymmenen. Seuraavassa esitellään niistä kolme keskeistä. Niiden lisäksi ponnen aiheina ovat maanantaina esillä muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulutus sekä se, millä tavalla ja aikataululla päätetään Ahvenanmaan rahoitusasemasta sote-uudistustilanteessa. Ahvenanmaan tilannetta mutkistaa se, että rahoitusaseman muuttaminen pitäisi ilmeisesti käsitellä kaksilla valtiopäivillä eli myös seuraavassa eduskunnassa. EU:n kanta puuttuu Iso murheenkryyni ja ponnen aihe on niin sanottu notifiointi-kysymys. Se tarkoittaa, että pitäisikö hallituksen kysyä EU:lta, onko sen halumassa sote-palveluiden valinnanvapausmallissa sellaisia valtion tukimuotoja, joiden voidaan katsoa vääristävän kilpailua. Valtaosa asiantuntijoista on ollut sitä mieltä, että hallituksen pitää hakea asiaan EU:n kanta. Hallitus on jääräpäisesti, aikataulusyistä, ollut sitä mieltä, ettei notifiointia tarvitse tehdä. Perustuslakivaliokunnan käyttämä asiantuntija, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen , ehätti tammikuussa lausumaan asiasta STT:lle. –Ei sen yli eikä ympäri päästä, että valinnanvapausmallin suhde EU:n valtiontukisääntelyyn on ison kysymysmerkin alla. Jos jätetään tekemättä niin sanottu notifikaatio komissiolle, otetaan huomattava riski, että syntyy jälkikäteisiä tuomioistuinprosesseja, joissa valinnanvapausmallin suhdetta EU-oikeuteen selvitetään. Perustuslakiarviossa meillä pitäisi olla riittävä varmuus siitä, miltä järjestelmä näyttäytyy EU-oikeuden näkökulmasta. Sen takia se on myös perustuslakikysymys, Ojanen sanoi. Lue myös: Tänään on yksi sote- ja maakuntauudistuksen kohtalonpäivistä – Valiokunnan käsissä on, mitä korjauksia uudistukseen vielä tarvitaan Oikeussuoja puuttuu Toinen iso murheenkryyni ja ponnen aihe on terveydenhuollon asiakkaiden oikeussuoja. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin edellyttänyt, että terveydenhuollon asiakkaille pitää tehdä asiakassuunnitelmat, jotka ovat terveyspalveluja tuottavia, julkista sektoria ja yksityisiä yrityksiä, velvoittavia. Kaavailtu järjestely olisi pitänyt sisällään sen, että asiakkaat olisivat saaneet valitusoikeuden, jos he kokisivat, että palvelujen tuottaja ei täytä asiakassuunnitelmassa luvattua. Tämä olisi tietysti mahdollisesti ruuhkauttanut jo entisestään ruuhkaisen oikeuslaitoksen toimintaa. Joten hallitus päätti, että mitään oikeussuojaa, eikä valitusoikeutta, ei asiakkaalle tule tällä aikataululla. Asiakassuunnitelman velvoittavuus poistettiin. Tätä perustuslakivaliokunta ei ole valmis nielaisemaan, elleivät hallituspuolueet sitten runno asiaa poliittisella voimallaan eteenpäin. Rahoitus epäilyttää Kolmas iso murheenkryyni ja ponnen aihe on maakuntien rahoituksen riittävyys ja sitä kautta se, tarjoaako hallituksen malli yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen on oltava riittävää ja rahoituksen on turvattava se, että asiakasmaksut eivät nouse niin paljon, että kaikilla ei ole palveluihin varaa. Hallitus ajaa esitystä, joka samaan aikaan leikkaa sote-menojen kasvusta kolme miljardia euroa (maakunnissa keskimäärin 15 prosenttia parin viime vuoden kulutasosta), mutta avaa samaan aikaan valinnanvapauden, joka kasvattaa menoa vaikkapa noin miljardilla eurolla. Pelastusrenkaaksi maakunnille hallitus on räätälöinyt mallin, jonka mukaan luvassa on lisärahoitusta, jos riittävän monessa maakunnassa palvelut ovat vaarassa. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pohti myös rahoitusongelmaa STT:n haastattelussa tammikuussa. Ojasta arvelutti muun muassa se, että useiden asiantuntijoiden mielestä kaikki 18 maakuntaa eivät kykene selviytymään riittävien palveluiden järjestämisestä. –Perustuslain kannalta on ongelmallista myös se, että jos jo nyt on nähtävissä suuri riski siitä, että kaikki 18 maakuntaa eivät pärjää, ja että osa niistä kriisiytyy tai yhdistyy, miksi kuitenkin lähdetään vetämään jääräpäisesti tämmöistä mallia. Sama kuin merikapteeni valitsisi sellaisen väylän, jolla varmasti ajetaan karille. On korostettava, että kyse ei ole niinkään maakunnista sinänsä vaan ennen kaikkea maakuntien ihmisistä ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta, Ojanen totesi. Rysäyksellä läpi Hallituspiireistä on väläytelty, että maakunta- ja sote-malli voitaisiin viedä läpi eräänlaisena kevennettynä mallina. Se tarkoittaisi, että eduskunnan läpi runtattaisiin maakuntien perustaminen ja perusterveydenhuollon valinnanvapaus. Tässä mallissa maakunnille kaavaillut muut tehtävät jäisivät vielä hyväksymättä. Ongelma vaan on, että näiden kaikkien muidenkin tehtävien rahoitus on sisäänrakennettu niin sanottuun emolakiin, jolla maakunnat perustettaisiin. Jos tehtäviä hyväksytään vähemmän tässä vaiheessa, pitäisi koko rahoituslaskelma avata. Juha Sipilän (kesk) hallituksen vaihtoehdoksi on jäämässä siis se, että käytännössä koko paketti pitäisi rysäyttää läpi ongelmineen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että isoja ongelmia on edelleen niin paljon, että koko uudistus törmää omaan mahdottomuuteensa. Hallituspiireistä on väläytelty, että hallitus voisi perua kansanedustajien vaalitauon ja pakottaa sen istumaan Helsingissä huhtikuun vaaleihin saakka. Siitäkin huolimatta aikataulu on niin mahdoton, että koko pakettia hallitus siltikään tuskin saisi läpi.