Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomalainen rakennuspuu heikkenee: näistä asioista se johtuu – "Taloudellisesti järkevämpi kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti"

Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä. Suunta on erityisesti puurakentamisen lisäämisen kannalta huono. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta. Jotta hehtaari metsää tuottaisi taloudellisesti mahdollisimman paljon, on metsätaloudessa pyritty vuosikymmenien ajan lyhentämään puun kiertoaikoja. Käytännössä se tarkoittaa kasvunopeuden lisäämistä sekä jalostuksella että metsänhoidolla. –Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpi kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta. Liian harvassa kasvaa liikaa höttöä Havupuun laatuun vaikuttavat sekä tiheys että oksien koko. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä alhaisempi on tiheys ja sitä paksumpia ovat oksat. Kumpikin heikentää puun laatua ja vaikeuttaa rakennepuulle annettujen kriteerien täyttymistä. –Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa. Ilmiö näkyy myös männyllä, mutta Suomen havupuista rakentamisen kannalta oleellisempi on kuusi. Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua on nopeuttanut erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen lujuuskasvun kannalta liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kasvavat kuuset kasvavat hitaammin, jolloin erityisen huonolaatuisen nuorpuun osuus jää pieneksi. Lannoituksellakin on roolinsa, joskin sitä käytetään Suomessa pääasiassa päätehakkuuikää lähestyvään puustoon. Siksi merkitys laadun heikentäjänä ei ole Heräjärven mukaan todennäköisesti kovin suuri. Ilmastonmuutos on jo lisännyt metsien kasvua Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja ilmaston lämpeneminen lisäävät nekin suomalaismetsien kasvua, mikä Luken tutkimusten mukaan näkyy jo nyt. –Noin kolmasosa Suomen metsien kasvun lisääntymisestä ei selity puuston määrällä ja rakenteella. Ilmaston lämpeneminen lienee tärkein tekijä, johtava tutkija Harri Mäkinen summaa. Ilmastotekijöiden osuutta yksittäisen kuusitukkipuun laatuun tai edes yhteen metsikköön on hankalampi arvioida ja varsinkin erottaa metsänkäsittelyn vaikutuksista. Riski laadun heikkenemiseen myös näistä syistä on silti olemassa. Ei dramaattista, mutta kehitys jatkuu Puuaineksen tiheyden lasku ja sen vaikutus lujuusluokitellun puun valikointiin on havaittu käytännön tasolla sahateollisuudessa. –Dramaattista muutosta ei nähdäkseni ole tapahtunut, mutta varmaan hylkäysprosentit ovat jonkin verran nousseet, arvioi Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra . Vaikka sahatukin lujuus on laskenut, niin yli 90 prosenttia kotimaisesta puusta täyttää Kopran mukaan edelleen lujuusluokittelun kriteerit. –Suomalaiselle sahateollisuudelle lujuus on edelleen kilpailutekijä, joka meitä maailmalla erottaa. Ainakaan vielä lujuuden kanssa ei ole tullut ongelmia. Metsänkasvatuksen aikaperspektiivin vuoksi kyse onkin hitaasti yhä näkyvämmäksi hiipivästä kehityksestä. Toistaiseksi laadun heikentymistä on konkreettisesti havaittu pääasiassa eteläsuomalaisissa kuusikoissa, joiden puilla on jalostettu alkuperä. –Tällaisen puutavaran osuus korjuista kuitenkin kasvaa hiljalleen, Heräjärvi sanoo, Hinta nyt kuutioista, ei laadusta Lääkkeinä laatuongelmaan toimisivat Heräjärven mukaan esimerkiksi kuusikoiden nuoruusvaiheen tiheämmät kasvatusasennot ja puun pidemmät kiertoajat, käytännössä siis hitaampi metsänkasvatuksen tahti. –Käytännössä tämä on hankala toteuttaa, koska puutavara hinnoitellaan kuutioiden eikä laadun mukaan. Myös jatkuvan kasvatuksen menetelmästä voisi olla apua erityisesti kuusentaimien hitaamman alkukasvun vuoksi. –Menetelmään liittyy kuitenkin niin paljon muita puun laatua ja kasvatuksen taloudellisuutta uhkaavia riskejä, ettei puuaineen korkeampi tiheys ole mielestäni kestävä argumentti jatkuvan kasvatuksen edistämiseen, tutkija sanoo. Selluteollisuus hyötyy, sahateollisuus ja rakentaminen eivät Metsänhoidossa kurssin kääntäminen on hidasta, ja vaatii suunnittelua vähintään puusukupolven päähän. Korjausliikkeetkään eivät onnistu vuosissa, vaan vaativat vuosikymmeniä. Voimakkaaseen kasvuun tähtäävässä Suomen biotalousstrategiassa suurin moottori on selluntuotanto ja muu kemiallinen metsäteollisuus. Monissa puheissa tavoitellaan puun kasvunopeuden lisäämistä edelleen, jotta tällä metsätalouden sektorille riittäisi raaka-ainetta. –Havupuun pikakasvatus olisi edullista kemialliselle metsäteollisuudelle ja bioenergian tuotannolle, mutta laajamittaisesti toteutettuna se olisi strateginen virhe, Heräjärvi sanoo. –Puun laatua pitäisi pystyä ylläpitämään ja parantamaankin, se olisi pitkällä tähtäimellä kaikkien etu Sahatavaraa ovat esimerkiksi laudat ja lankut. Valtaosa sahatavarasta lajitellaan koneellisesti muun muassa röntgen- ja ultraäänimittauksella. Lujuusluokiteltua puuta käytetään erityisesti rakennusten kantaviin rakenteisiin. Lujuusominaisuuksiinvaikuttavat esimerkiksi vuosiluston paksuus ja laatu, oksiston määrä ja oksien koko sekä puuaineksen kierous ja halkeamat . Lujuusluokittelu tulee leimata jokaiseen yksittäiseen sahatavaraan. Yleisin lujuusluokka on C24. Rakennuspuuksi käytetään Suomessa ylivoimaisesti eniten kuusta.