Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Virtolaisen hoivakodin yrittäjä Riitta Mäki: Hoitajamitoitusta ei tarvita lakiin, se on jo lupakirjassa – ehdottaa yksinkertaista ratkaisua vanhustenhoidon kohentamiseen

Vanhusten asumispalveluiden ongelmiin liittyvä keskustelu sai perjantaina uusia kierroksia. Aluehallintovirasto (Avi) päätti, että hoivayritys Attendon Alavudella sijaitsevan Pelimanni-hoivakodin toiminta keskeytetään tarkastuksessa havaittujen epäkohtien takia. Pelimanni ehti olla toiminnassa alle kuukauden. Alavudella ja Virroilla Liljanne-hoivakodin yksiköitä luotsaava yrittäjä, sairaanhoitaja Riitta Mäki kertoo Iltalehdelle seuranneensa viimeaikaista uutisointia epäuskoisena. Lähes 30 vuoden ajan hoitoalalla työskennellyt Mäki näkee ongelmia niin viranomaisten valvontatoimenpiteissä kuin suurten hoivayhtiöiden voitontavoittelussa. –Olen hyvilläni, että näistä aiheista viimein puhutaan. Valitettavasti näyttää siltä, että ihmisille pitää tapahtua jotakin pahaa ennen kuin todellisuuteen havahdutaan, Mäki sanoo. Yrittäjän mukaan vanhustenhoidossa pitäisi tapahtua ”rakenteellinen muutos”. Jokaiselle hoivakotiasukkaalle ei voida palkata omaa hoitajaa, mutta Mäen mielestä hoivayksikköjen toimintaa voitaisiin parantaa yksinkertaisesti niiden kokoa pienentämällä. Trendi on ollut vuosien ajan päinvastainen. Tilat vaikuttavat Yrittäjän mukaan nykyistä pienemmissä yksiköissä voitaisiin tarkemmin miettiä, millä tavalla erilaisia asukkaita hoidetaan. Konkreettisilla tilaratkaisuilla on merkittävä vaikutus hoitotyössä, Mäki ajattelee. –Yleensä isot yritykset toimivat huomattavan isoissa rakennuksissa. Yksi vuorossa oleva hoitaja ei voi millään tietää, mitä toisessa siivessä tapahtuu, jos itse on toisella puolella rakennusta. Valvottavaa pinta-alaa on paljon. Lisäksi, kodinomaisen ja lämminhenkisen sijaan tunnelma on laitosmainen, Mäki sanoo. Vanhustenhoidon tilasta tuohtuneena Mäki kirjoitti pitkän ja julkisen Facebook-päivityksen. Kannanotossaan hän vertailee suurten ja pienten hoivayksiköiden eroja talouteen vaikuttavista tekijöistä kiinteistöjen tilankäyttöön. Ei hoitajamitoitukselle Vanhustenhoidon epäkohdat ovat kirvoittaneet keskustelua siitä, pitäisikö hoitajamitoitus kirjata lakiin. Tällä hetkellä vanhuspalvelulaissa on maininta henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja tehtävärakenteesta. Kyseessä on niin sanottu laatusuositus. Julkisella puolella, tehostetun palveluasumisen yksiköissä, vähimmäismitoitus on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Yksityisen puolen palveluntuottajia valvovat Valvira ja Avi. Henkilöstömitoitus on kirjattu yritysten omavalvontasuunnitelmaan. Hoitajia pitäisi siis olla riittävästi suhteessa siihen, millaista hoitoa ja palveluita hoitopaikka lupaa tarjota. Mäki ei kannata hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. –Miksi hoitajamitoitus pitäisi kirjata lakiin, jos vaatimustasosta on jo määritelty luvassa, joka palveluiden tuottamisesta on annettu. Luvassa on määritelty vähimmäismitoitus, jolla tullaan toimeen. Toisessa yksikössämme huomasimme itse, että emme pärjää 0,6:n mitoituksella. Siksi mitoitus on tällä hetkellä 0,75 hoitajaa, Mäki sanoo. –Ei ole mitään järkeä pyörittää yritystä hoitajien äärirajoilla. Se ei tiedä kuin sairauslomia ja poissaoloja. Tiedän myös, että hoitajat ahdistuvat siitä, mitä kollegat joutuvat osassa työpaikkoja kokemaan. Silti on tärkeää muistaa, ettei tilanne ole huonosti jokaisessa hoitoyksikössä Suomessa. Mäki kokee, että viimeaikainen keskustelu on myös kärjistynyt siihen, kuinka hyviä tai huonoja hoitajat ovat. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo ilmoittanut, että soveltuvuuskokeet palautetaan alalle pyrkiville opiskelijoille. Mäen mielestä koulutuksen laatuun on syytä kiinnittää huomiota, mutta myöskään valvonnan epäkohtia ei pidä unohtaa. –Valvontakäynneillä viranomaiset saattavat tuijottaa kokonaisen päivän ajan vaikkapa huoneiden pinta-alojen kokoa. Sillä, onko huoneessa 12 vai 14 neliötä, ei ole mitään tekemistä hyvän hoidon kanssa. Se on byrokratiaa, Mäki sanoo Iltalehdelle. Henkinen perintö Riitta Mäen äiti Lilja Vuorela perusti Liljanne-hoivakodin Alavudella vuonna 1991. Yrityksen Alavudella ja Virroilla sijaitsevissa yksiköissä on nykyisin yhteensä reilut 30 asukasta. Tällä hetkellä Vuorela on itse yksi perustamansa hoivakodin asukkaista. Hänen hoitajinaan työskentelevät muun muassa oma tytär ja tyttärentytär. Riitta Mäki tietää suurten hoivakotiyhtiöiden ratsastavan isoilla rahoilla. Puoli vuotta sitten yksi maan suurimmista hoivayrityksistä teki tarjouksen hänen yritystoiminnastaan. Mäen mukaan tarjous oli niin suuri, ettei hänen olisi enää tarvinnut tehdä päivätöitä. –En tahtonut myydä, koska koen olevani sitoutunut asukkaiden hoitamiseen. Myyminen olisi tuntunut epäreilulta. Lapseni ovat hoitoalalla, ja haluan heidän jatkavan yrityksen toimintaa. Tässä on kyse myös elämäntyön henkisestä perinnöstä, Mäki pohtii.