Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Teollisuus miettii ydinvoimaloille jo 80 vuoden käyttöikää ja visioi jopa täyttä sataa vuotta: "Uskomme, että Olkiluodossa on mahdollista jatkaa pidemmälle"

Vuosisata on pitkä aika jopa ydinvoimalaitokselle. Suomen ensimmäisten ydinvoimaloiden peruskiviä muurasi presidentti Urho Kekkonen . Sen jälkeen valtionpään nimi on vaihtunut moneen kertaan ja ehtii vielä vaihtuakin, ennen kuin laitokset suljetaan. Alun perin niin Olkiluodon kuin Loviisankin ykkös- ja kakkosyksiköiden käyttöiäksi suunniteltiin 40 vuotta. Viime syksynä Teollisuuden Voima (TVO) sai Olkiluotoon jatkoluvat, joiden päättyessä reaktorit ovat olleet toiminnassa 60 vuotta. Fortumissa pohditaan parhaillaan, jätetäänkö Loviisan yksiköistä 2040-luvulle ulottuva jatkohakemus. Tämä ei välttämättä ole vielä loppusuora. Nyt on jo alettu visioida ydinvoimaloiden käytön jatkamista 80 tai jopa sadan vuoden ajan. Tekniikka ei ole este, sanoo ala itse Laitosten valmistajien ja omistajien mukaan ainakaan tekniikka ei ole este hyvin pitkälle käyttöiälle. –Uskomme, että Olkiluodossa on mahdollista jatkaa vielä pidemmälle (kuin 60 vuotta), sanoo Westinghouse Electric Companyn Pohjois-Euroopan johtaja Aziz Dag . Eurajoen toimivat ydinvoimayksiköt toimittanut Asea-Atom on nykyisin osa Westinghousea, ja yhtiö on toiminut tiiviisti niin laitosten modernisoinneissa kuin polttoainehuollossa. Yhdysvalloissa on haettu jo useita 80 vuoteen ulottuvia käyttölupia. –Teknisesti se on mielestäni jo osoitettu mahdolliseksi. Sataa vuotta voidaan pitää tavoitteena, jota suunnitellaan kunnianhimoisesti. Loppusuoralla oleva Olkiluoto 3 ja valmisteltava Fennovoiman Hanhikivi 1 on sen sijaan suunniteltu suoraan 70- ja 80-lukujen laitoksia pidempään käyttöön. –Tällä hetkellä keskitymme perustelemaan 60 vuoden käyttöikää, mutta näen, että sitä voisi olla mahdollista pidentää, toteaa Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki . TVO:ssa ajatukset vaikuttavat samansuuntaisilta. –Ei ole näkyvissä teknisiä esteitä, joiden vuoksi käyttöä ei voisi jatkaa 60 vuoden jälkeen, sanoo OL3-hankkeen varajohtaja Hannu Reinvall . Ennusteissa uudet eivät riitä EU:n pitkän aikavalin strategiassa ydinvoiman varaan lasketaan paljon, vaikka uusiutuvan energian tavoite onkin 80 prosentissa vuonna 2050. Tulevien vuosikymmenien ydinvoimainvestoinneista suuri osa täyttää kuitenkin käytöstä poistuvien ydinvoimaloiden jättämiä aukkoja. Lähes puolet EU-alueen reaktoreista on täyttänyt 30 vuotta. –On tärkeää mahdollistaa reaktoreille mahdollisimman pitkä käyttöikä, korostaa Euroopan komission ydinenergiaosaston johtaja Massimo Garribba . Euroopan ydinvoimateollisuuden etujärjestö Foratomin pääjohtaja Yves Desbazeille laskee, että nykyisen käyttöiän loppua lähestyvien reaktorien tuotanto on noin 50 gigawattia. –Niiden korvaaminen vaatii yhtä paljon uutta tuotantoa kuin koko uusiutuvan energian tuotanto on nykyisin, hän väittää. –Se osoittaa, miten tärkeää on pitää reaktorit toiminnassa niin pitkään kuin mahdollista. Purkukaan ei ole mutkatonta Uuden ydinvoimalan rakentamiselle on monissa maissa paljon vaikeampaa saada yleistä hyväksyntää kuin toimivan laitoksen jatkokäytölle. Suomessa siitä on hyvänä esimerkkinä muun muassa vihreiden kanta. Pitkälle käyttöiälle on monien mielestä järkisyitä. –Jos on turvallisesti toimiva laitos, käytön lopettaminen ei ole järkevää. Uuden rakentamiseen tarvitaan lisää luonnonvaroja ja muita resursseja. Siksi käyttöä kannattaa jatkaa niin kauan kuin mahdollista, perustelee professori Kim Wallin VTT:ltä. Jatkamiseen saattaa kannustaa myös se, ettei voimalaitoksia voi jättää seisomaan ikuisiksi ajoiksi. Käytöstä poistetun ydinvoimalan purkaminen ei ole pikkujuttu. Koko ala on vasta kehittymässä, sillä esimerkiksi EU:n yli 90:stä alas ajetusta reaktorista on purettu vasta muutama. Purkutöissä ovat vielä löytämättä parhaat käytännöt, ja lähivuosikymmeninä eteen tulee niin paljon purettavaa, ettei tekijöitä välttämättä löydy tai hinta nousee huomattavasti ennustettua korkeammaksi. Pari vuotta sitten EU:n komissio arvioi unionin olemassaolevien reaktorien purkukustannuksiksi yli 123 miljardia euroa. Riskitöntäkään purku ei ole. –Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että ydinvoimalan käytöstäpoisto on turvallisempaa kuin käyttö. No, ihmiset saavat ajatella, mitä haluavat, muotoilee konsulttiyhtiö Arthur D. Littlen Euroopan energiatoimintojen johtaja Michael Kruse . Talous tullee vastaan ennen tekniikkaa Voimaloiden käyttöiän pidentäminen lisää ikääntymiseen liittyviä ongelmia ja riskejä. Siksi jatkaminen edellyttää jatkuvia investointeja. –Avaintekijä on jatkuva, kunnollinen modernisointi, sanoo TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua. Wallinin mukaan tilanne esimerkiksi Ruotsissa on tältä osin huono. Modernisointi pysähtyi vuosikymmeniksi, kun voimayhtiöt olivat siinä käsityksessä, että voimalat pitää ajaa poliittisen linjauksen vuoksi alas. –Jos laitokset pidetään parhaassa mahdollisessa kunnossa joka päivä, ne eivät käytännössä ikäänny, hän sanoo. Kaikkia ydinvoimalan rakenteita, kuten reaktoripaineastiaa, ei kuitenkaan voi vaihtaa joko teknisistä tai taloudellisista syistä. –Ekonominen elinikä päättyy, jos ydinvoimayksikkö ei enää täytä viranomaisen turvallisuusvaatimuksia järkevällä hinnalla, Tanhua tiivistää. "Mieluummin valvoisimme uusia" Suomessa voimayhtiöillä on oltava omat, laitosten ikääntymisen seurantaa ja hallintaa koskevat ohjelmansa, joita Säteilyturvakeskus (Stuk) valvoo. Ikääntymiskysymyksiä on viime aikoina tarkasteltu myös kansallisten viranomaisten vertaisarvioinnilla EU-tasolla. Työtä vetänyt Stukin pääjohtaja Petteri Tiippana huomauttaa, että hyvin pitkään käyttöikään liittyy muutakin kuin ydinvoimalan rakenteiden ja laitteiden fyysinen ikääntyminen. Ennen pitkää mukaan tulee kysymys koko tekniikan ja laitossuunnittelun vanhentumisesta. –Suunnitteluvaatimukset ovat täysin erinäköisiä kuin 40-50 vuotta sitten. On tarkasteltava, täyttääkö laitossuunnittelu ylipäätään enää nykyisiä turvallisuusvaatimuksia, Tiippana sanoo. –Yhdysvalloissa tätä ei katsota lainkaan, vaan ainoastaan fyysistä ikääntymistä. Ikääntyvillä voimalaitoksilla on ajoittain myös samanlaisia vaikeuksia kuin vanhan auton korjaajalla: varaosia ei välttämättä enää löydy uutena. Niitä joudutaan pahimmillaan hankkimaan käytöstä poistettujen laitosten varastoista. –Viranomaisena valvoisimme mieluummin uusien kuin vanhojen laitosten turvallisuutta. Vaikka vanhoja parannetaan koko ajan, niin pitää hyväksyä, että uusi on aina uusi. Myös ihmisiin pitää investoida Teknisistä ja taloudellisista haasteista huolimatta pahimmaksi pullonkaulaksi saattavat lopulta osoittautua ihmiset niin voimalaitoksissa kuin niiden ulkopuolella. Kun uusien ydinvoimaloiden rakentaminen takkuaa ja alan maine on muutenkin heilahdellut, on alalla työskentelevien keski-ikä noussut monissa maissa huolestuttavasti. –Uudet osaajasukupolvet ja heidän sitoutumisensa ovat lopulta määräävin tekijä, sanoo ranskaisen Framatomen toimitusjohtaja Bernard Fontana Samaa mieltä on Aziz Dag. Hän korostaa, että on yhtä tärkeää investoida osaamiseen kuin tekniikkaan. Myöskään hiljaisen tiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle ei ole itsestäänselvyys: esimerkiksi Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksiköiden suunnittelijat ovat kuolleet, eikä heidän näkemystään voi enää kysyä. –Mutta mapit ovat tallella, Tanhua vakuuttaa. Hiipuuko noste vai jatkuuko hyvä buugi? Insinöörejäkin ratkaisevampia voivat olla poliitikot. –Meillä on oltava yhteiskunnan tuki. Jos tätä ei hoideta oikein, käyttö loppuu aiemmin kuin tekninen käyttöikä, TVO:n Jarmo Tanhua sanoo. Suomessa käyttöikää ei käsitellä uuden laitoksen periaatepäätöksessä, vaan ainoastaan käyttöluvissa. Siksi poliittinen hyväksyntä on saatava elinkaaren aikana useampaan kertaan. –Jokainen käyttölupa käsitellään yksilöllisesti ja itsenäisesti. Se on vähän Suomen erikoisuus, sanoo teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vaaka heilahtaa eri maissa eri tahtiin. Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta kokonaan, ja Ranskassa ollaan Fontanan mukaan sulkemassa lähitulevaisuudessa 14 reaktoria "vain" 50-vuotiaina. Näistä huolimatta ydinvoima tuntuu olevan monissa maissa poliittisessa nosteessa, mikä tiukentuvien päästövaatimusten vuoksi saattaa ennen pitkää parantaa myös taloudellista pohjaa. Fennovoiman Toni Hemmingin mukaan Suomessakin on nyt "hyvä buugi". Toisaalta ydinvoimaloiden aikaperspektiivi on aivan toinen kuin poliittinen neljän vuoden sykli. –Tekniikkaa on helpompi ennustaa kuin politiikkaa, Heikinheimo summaa. Artikkeli perustuu Nordic Nuclear Forum 2019 -tapahtumassa tehtyihin haastatteluihin sekä tapahtumassa pidettyihin esityksiin. Loviisa 1 on Suomen ensimmäinen kaupallinen ydinvoimayksikkö. Se otettiin käyttöön vuonna 1977. Olkiluoto 1 aloitti kaupallisen tuotannon vuonna 1979. Loviisa 2 käynnisti varsinaisen tuotantonsa 1981 ja Olkiluoto 2 vuonna 1982. Olkiluodon yksiköillä on käyttölupa vuoteen 2038, jolloin yksiköt olisivat noin 60-vuotiaita. Loviisassa käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030. Mahdollinen jatkohakemus tulee päätettäväksi alkavalla vaalikaudella. Maailman vanhin yhä toiminnassa oleva kaupallinen ydinvoimayksikkö on Sveitsissä sijaitseva Beznau 1, joka aloitti tuotantonsa vuonna 1969. Laitos käynnistettiin viime maaliskuussa uudelleen sen oltua suljettuna kolme vuotta korjausten takia.