Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Sailas, Jaakonsaari ja virkamiesten neuvot – kansliapäälliköiden ja rahaministeriön ohjeet päättäjille ovat politiikkaa

Tämä kysymys on esitetty sen jälkeen, kun ministeriöiden kansliapäälliköt ja valtiovarainministeriö julkistivat "virkamiesnäkemyksensä", mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä, ettei maan talous menisi hunningolle. Ilmiö ei ole uusi. Sen isäksi löytää helposti valtiovarainministeriön pitkäaikaisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen . Suomen suistuttua historiansa pahimpaan lamaan Sailas esitti 56 säästöehdotuksen listan työpaperiksi poliitikoille, jotka ehdotukset suurelta osin sitten toteuttivat. Osa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että virkamiesten talouspoliittisissa neuvoissa kaikuu tietyn taloustieteellisen koulukunnan näkemys. Kun valitaan verojen, lainanoton tai leikkausten välillä, tehdään jo selvästi poliittisia päätöksiä. Ovatko johtavat virkamiehet ryhtyneet politikoimaan, ottamaan itselleen sellaista valtaa, joka demokratiassa kuuluu poliitikoille? vat politiikkaa. Otetaan esimerkiksi kestävyysvaje, jota poliitikot viljelevät ja jonka varaan myös valtiovarainministeriö talouspoliittiset ohjeensa ripustaa. Käsitteellä on tarkoitus kuvata julkisen talouden velkakestävyyttä. Valtiovarainministeriön mielestä kestävyysvaje on 10 miljardia euroa eli lähes 4 prosenttia bkt:stä tämän vaalikauden lopussa. Onko se taloustieteellinen fakta? Ei ole. Laskentaperusteita muuttamalla saa kestävyysvajeen näyttämään suuremmalta tai pienemmältä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on pidentänyt tuoreimmassa kestävyysvajelaskelmassaan ikäsidonnaisten menojen oletusta kymmenellä vuodella. Sen seurauksena vanhusten ja sairaiden määrä kasvaa ja kestävyysvaje näyttää pahemmalta.. Koko käsite on läpikotaisin poliittinen. On hyvä, että ministeriöiden johtavat virkamiehet avaavat mahdollisia kehityskulkuja ennen vaaleja. Samalla pitäisi kuitenkin avoimesti kertoa, millaisiin oletuksiin ja taloustieteellisiin näkemyksiin ne perustuvat. Esimerkiksi kestävyysvajeesta pitäisi kertoa, että sen laskenta sisältää runsaasti oletuksia. Nyt poliitikot käyttävät sitä kuin tarkkana ennusteena tulevaisuudesta. Ovatko johtavat virkamiehet ryhtyneet politikoimaan, ottamaan itselleen sellaista valtaa, joka demokratiassa kuuluu poliitikoille? Monenlaista hyvää, mutta ei vahingossakaan kukkarolle käyviä asioita. Politiikan historia tuntee parikin tapausta, jossa ehdokas on säikäyttänyt äänestäjät epämieluisilla ehdotuksilla. Tunnetuin näistä on Liisan listaksi nimetty, silloisen Sdp:n varapuheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren leikkauslista. Jaakonsaari esitti laman kourissa olevassa Suomessa, juuri ennen eduskuntavaaleja, monien sosiaalietuuksien leikkaamista. Puheita säikähtivät kuulijat, sitten Jaakonsaari itse: miten käy puolueelle ja hänen omalle vaalimenestykselleen. Hyvin kävi - molemmille. Ehkä ehdokkaiden kannattaisi miettiä itse, miten Suomi tulisi paremmaksi. Virkamiesten neuvot näyttävät suuntaa, mutta niiden perusteisiin kannattaa ensin paneutua.